torstaina, syyskuuta 23

Paljasjaloin liikenteessä


Paljasjaloin liikenteessä


Tässä postauksessa käydään läpi minkälainen on jalkaterän luonnollinen muoto, miten nykyajan kengät ovat muovanneet jalkojamme ja miten ne vaikuttavat jalkojemme toimintaan sekä yleisimpiin jalan vaivoihin. Käydään läpi myös minkälaisia vaikutuksia paljasjalkakengillä on jalkojemme toimintaan, ja lopuksi kerromme meidän kokemuksia Vivo barefootin vaelluskengistä.

 

Jalkaterän luonnollinen muoto

Jokainen tietää minkälainen jälki paljaista jaloistamme jää kun nousemme vedestä laiturille ja jätämme jäljet peräämme. Tämä jälki antaa hyvän kuvan jalkateriemme muodosta. Jalkaterien muodot vaihtelevat valtavasti yksilöittäin. Toisilla jäljet ovat kapeat ja sirot ja toisilla taas leveät. Toisilla varpaat ovat tiiviisti vierekkäin ja toisilla varpaat harottavat vapaasti.




Jalkateriemme muotoon vaikuttaa oleellisesti kaksi asiaa. Luiset rakenteet, joihin emme niinkään pysty vaikuttamaan ja jalkojen toiminnallisuus eli kuinka jalkojemme lihakset toimivat ja kuinka vahvoja ne ovat. Toiminnallisuus on se mihin me pystymme vaikuttamaan.



Vahvat ja oikein toimivat jalkapohjien, pohkeiden ja säärien lihakset mahdollistavat jalkaterän optimaalisen toiminnan. Optimaalisesti toimivan jalkaterän muodossa on selvästi erottuva holvikaari ja varpaat asettuvat vapaasti liimautumatta toisiinsa. Optimaalisesti toimivan jalkaterän paino jakautuu tasaisesti kantapäälle, päkiälle ja varpaille.

 

Nykykengän muoto

Nykykengässä on usein pehmentävä ja korkoa tuova kantapää ja jalan holvikaarta tukeva rakenne (pronaatiotuki). Kengän muoto kapenee varpaita kohti puristaen ne yhteen. Kengänpohja on usein kaareva, joka helpottaa askeleen rullaavaa liikettä. Nykykengät luovatkin jalkaterälle kuin kaukalon, jossa jalkaterän ei tarvitse tehdä itse lihastyötä vaan kenkä tekee sen minkä jalkaterän kuuluisi tehdä itse.


Vihreä pohjallinen Adidas ultraboost juoksukenkä ja
musta pohjallinen Vivo barefoot vaelluskenkä.
Pohjallisten ero havainnoillistaa hyvin kenkien muotojen eroa.

Oli kyse sitten nykyaikaisista muodikkaista lenkkikengistä tai naisten korkokengistä, aiheuttavat ne jatkuvaa pohjelihaksen supistumista ja lyhentynyttä muotoa. Pitkässä juoksussa korko kannan alla aiheuttaakin ongelmia pohjelihaksissa.

No entä kun vertaamme luonnollista jalkaterän asentoa nykykenkien muotoon. Ne eivät yksinkertaisesti sovi yhteen.


Nykykengän vaikutukset jalkaterän muotoon ja toimintaan

Mitä sitten tapahtuu jaloillemme kun pidämme niitä kengissä, joissa on pieni korko kannan alla, kapeneva kärki, kaareva pohja ja jalkaterän holvikaarta tukeva rakenne? Jos käyttö on satunnaista tai lyhytaikaista, niin ei todennäköisesti mitään. Mutta jos käyttö on useampia vuosia jatkuvaa ja yhtäjaksoisesti pitkäaikaista, niin todennäköisesti paljonkin.


Adidas ultraboost

Jalka muotoutuu kengän mukaiseksi. Varpaat liimautuvat yhteen tehden jalasta kärkeenpäin kapenevan. Liian ahdas kenkä voikin aiheuttaa varpaiden nivelten epämuodostumia ja jalkapöydän sivuille voi aiheutua kyhmyjä. (Niinkuin Jonnalle on jo nuorena sellaiset muodostuneet, nähtävissä kuvasta.)


Adidas Ultraboost juoksukenkä ja sen pohjallinen.
Vas. varpaat liimautuvat yhteen.
Oik. varpaiden luonnollinen asento.

Pienen kannan korotuksen takia kukaan ei kuitenkaan kävele varpaisillaan eikä holvikaarituki muotouta jalkaan holvikaarta. Mutta se mitä tapahtuu on jatkuva pohjelihaksen rasitus korollisilla kengillä kävellessä sekä muutos lantion asennossa. Pohjelihasten rasitus voi johtaa ylirasitukseen ja kiputiloihin kun taas muutokset lantion asennossa voivat aiheuttaa kipua selässä. Holvikaarentuki (pronaatiotuki) ei muotouta jalkaan kaarta vaan päinvastoin se opettaa jalan lihaksia siihen, ettei sen tarvitse itse ylläpitää kaarta, koska kenkä tekee sen lihasten puolesta.

Askeleen rullaaminen ukkovarpaan kautta ja ukkovarpaalla ponnistaminen on tärkeä vaihe kävelyä ja juoksua. Ukkovarpaan käyttö on oleellinen tekijä koko takaketjun eli pohkeiden, takareisien ja pakaroiden aktivoitumisessa. Kengänpohjan muodon ollessa kaareva helpottaa se askeleen rullaamista, mutta tällöin jää helposti tärkeä ukkovarpaan käyttö hyvin vähäiselle tai kokonaan pois.

Lyhyesti, nykykengän muoto ja sen antama tuki vaikuttavat valtavasti jalkaterän luonnolliseen muotoon ja toimintaan. Kengät vähentävät jalkaterän itse tehtävää lihastyötä heikentäen pieniä lihaksia, mutta myös suurempiakin lihaksia.


Lihasten toiminnan ollessa heikkoa tai lihasten vääränlainen aktivoituminen voi johtaa mm. holvikaaren madaltumaan, jolloin painojakauma siirtyy jalkaterän sisäsyrjälle muuttaen myös polven, lonkan ja koko selkärangan asentoa. Jalka on tällöin niin sanotusti lättäjalka. Tämä ilmenee erityisesti silloin kun on käyttänyt monia vuosia hyvin tukevia kenkiä ja jalan lihakset ovat saaneet olla levossa.

Optimaalisesti toimivat, jalkaterän muotoon vaikuttavat, lihakset ovat siis aika tärkeä osa hyvin toimivaa kroppaa. Harjoittelemalla paljainjaloin kävelyä tai paljasjalkakenkäilyä voi saada luonnollisen askelluksen esiin ja jalkaterän lihakset käyttöön.


Paljasjalkakengät

Paljasjalkakenkien pohja on neutraalin muotoinen ja pohja on ohut, minkä ansiosta alustan ja siinä tapahtuvat muutokset aistii paremmin. Paljasjalkakengissä kärki on leveä, mikä antaa varpaille tilaa liikkua vapaasti. Paljasjalkakengän muoto mahdollistaa siis luonnollisen jalkaterän muodon.

Luonnollisen muodon lisäksi paljasjalkakengät mahdollistavat jalkaterän lihasten käytön ja vahvistamisen. Paljasjalkakengät eivät tue jalkaterää ja nilkkaa samalla tavalla kuin tavallinen kenkä. Paljasjalkakengät vaativatkin jalkaterän lihasten lisäksi säären lihasten ja pohkeiden käyttöä. Paljasjalkakenkien käyttö vahvistaa siis pieniä ja suuria lihaksia, kehittää jalkaterän ja nilkan hallintaa ja kehittää siten myös tasapainoa.

Paljasjalkakenkien pohja on neutraalin mallinen eikä kantaa ole korotettu. Paljasjalkakengät tukevat lantion neutraalia asentoa ja pohkeet pääsevät työskentelemään vain silloin kun niiden kuuluukin.

Paljasjalkakengät mahdollistavat varpaiden ahkeran käytön ja askeleen aktiivisen rullaamisen ukkovarpaan kautta. Näin saadaan aktiiviseksi myös takareiden ja pakaran lihakset.

 

Paljasjalkakengät kahden viikon testiajossa

Me ostettiin Vivo Barefoot Tracker Forest ESC vaelluskengät ennen lähtöä kahden viikon mittaiselle pohjoisen reissulle. Paljasjalkakenkien ostaminen on ollut jo pitkään mielessä ja erityisesti juurikin vaeltamiseen soveltuvien kenkien hankkiminen. Jonnalla ei ollut aiempaa kokemusta paljasjalkakenkien käytöstä, mutta Tuomas sen sijaan on käyttänyt satunnaisesti paljasjalkakenkiä kuntosalilla ja juoksulenkeillä.



Päädyimme kyseisiin kenkiin niiden tarjoamien ominaisuuksien takia. Pintamateriaali on hengittävää nahkaa, josta mehiläsvahaus tekee myös vettähylkivän. Kenkä on suunniteltu yhdessä Wild Humanin ja Independent Adventurerin erämaa-asiantuntijoiden kanssa.

Vaelluskengän pohja on Michelinin luoma, jota Vivokaupan verkkosivuilla esitellään seuraavasti: Michelinin © ESC Sole tarjoaa äärimmäistä pitoa. Korkean suorituskyvyn kumi ja off-trail-kuviointi maksimoi tuntuman, joustavuuden ja pidon. Pohjan kuviointi on suunniteltu pitämään nousuissa, laskuissa, kuivalla, märällä, kovalla ja pehmeällä. Pohja sopii kaikkeen maastoon erinomaisesti.



Tiesimme jo ennen lähtöä, että pohjoisen reissumme tulee sisältämään paljon kävelyä ja erityisesti nousua erilaisissa maastoissa ja olosuhteissa. Reissumme kesti kaksi viikkoa ja se piti sisällään 128 käveltyä kilometriä, vesisadetta, tuulta, aurinkoa, hiekkaa, soraa, kivikkoa, suota, sammalta... Kengät pääsivät siis rajuun testiin. Ja jalat myös.

 

Miten kengät suoriutuivat testiajosta?


Pohja

Kenkien pohja oli miellyttävän tuntuinen ja tarpeeksi paksu, vaikkakin huomattavasti ohuempi mitä normaalissa vaelluskengässä. Mukavinta kengillä oli kävellä pehmeässä maastossa ja metsäpoluilla eikä sorainen tie tai kivikkokaan tuntunut liikaa kengän läpi.



Michelinin lupaus äärimäisestä pidosta piti paikkansa. Kenkiin pystyi luottamaan myös kivikkoisia tuntureita ylös kavutessa eikä kivet ollut märkinäkään liukkaita. Askelta täytyi varoa oikeastaan vain silloin kun maastossa oli märkiä puun juuria polulla.



Pohjan joustavuuden ja ohuen pohjan ansiosta maaston vaihtelut tunsi jaloissa herkemmin ja jalat sopeutuivat äkkiä uuteen maastoon. Tasapainon ylläpitäminen oli vaikeassakin maastossa yllättävän helppoa.

Pinta

Kengät kokivat sateen ja kivikkoisten vaellusreittien ansiosta välillä kovia ja kengän pinta sai osumia ja naarmuja. Säännöllisellä vahauksella kenkien pinta kuitenkin korjaantui ja pinta oli taas uuden veroinen.




Pienessä vesisateessa tai kosteassa maastossa kävellessä kengät pysyivät kuivina. Kuitenkin useamman tunnin kestävässä vesisateessa ja suopohjaisessa maastossa kävellessä sukat alkoivat kastua. Sateisen sään jälkeen kenkien vahaus teki pinnasta taas vettähylkivän.


Vas. juuri plankattu kenkä ja oik. kivikolla kävelty kenkä.

Sisäpuoli

Kengät olivat jalassa hengittävät eikä jalat hikoilleet niin paljoa kuin tavallisissa vaelluskengissä. Viileissä sääoloissa kengät pitivät jalat lämpiminä. Jalat palelivat reissussa ainoastaan kerran, kun istuttiin ulkoilmaelokuvissa reilun kahden tunnin ajan.



Kenkien leveän lestin takia ne olivat erittäin mukavan tuntuiset. Meillä molemmilla on aika leveät jalkaterät eikä kummallakaan kengät hiertäneet sivuilta. Yleensä jalkaterät turpoavat vähän, kun ollaan jalkojen päällä useamman tunnin ajan tai kävellään pitkiä matkoja. Turpoamista ei edes havainnut näillä kengillä kävellessä.


Miten jalat kestivät reissun?

Lyhyesti sanottuna, hyvin. Meillä kummallakaan ei esiintynyt reissun aikana jaloissa mitään normaalista poikkeavaa.

Reissun aluksi kipeytyivät pohkeet, koska nousimme jo ensimmäisen päivän aikana yli 500 m korkealla kiviselle tunturille. Kengät mahdollistivat varpaiden ahkeran käytön ja liikkuessa aktivoituivat hyvin myös takareiden ja pakaran lihakset. Kyseiset lihakset tietysti myös kipeytyivät rasituksesta.

Odotimme myös jalkapohjien kipeytyvän paljasjalkakenkien ohuiden ja joustavien pohjien takia, mutta näin ei tapahtunut. Vasta reissun viimeisinä päivinä jalkapohjien lihaskalvot alkoivat kipeytymään, mikä varmasti johtui niin uusien kenkien käytöstä kuin myös kahden viikon mittaisesta jatkuvasta rasituksesta.


Tiivistäen

Uusia kenkiä kannattaa sisäänajaa pikkuhiljaa ja varsinkin kun vaihtaa normaaleista kengistä paljasjalkakenkiin. Paljasjalkakenkiä kannattaa siis aluksi pitää vain lyhyitä matkoja kävellessä eikä suinkaan vaihtaa kaikkia kenkiä yhtäkkiä paljasjalkakenkiin. Varsinkin, jos käyt lenkkeilemässä hölkäten tai juosten tai harrastat lajia, joka sisältää hyppimistä, täytyy paljasjalkakenkiin siirtyminen tehdä vaiheittain.



Me vaihdettiin paljasjalkakenkiin aika äkkiä ja tiedostimme, että siitä saattaa tulla myös seuraamuksia. Pääsimmekin aika vähällä ja jalkamme tottuivat äkkiä paljasjalkakenkiin. Olemme käyttäneet samoja kenkiä joka päivä myös reissun jälkeen ja käytämme todennäköisesti koko talven ajan. Vanhat kengät eivät nimittäin tunnu enää ollenkaan hyviltä jalkaan.



Olemme kaikenkaikkiaan erittäin tyytyväisiä Vivon vaelluskenkiin. Aiomme ehdottomasti hankkia keväällä toiset paljasjalkakengät käyttöömme, sillä olemme erittäin kiinnostuneita seuraamaan, mitä muutoksia jalkaterissämme tapahtuu paljasjalkakenkien myötä. Ehkä palaammekin niihin vielä myöhemmin!

Jos sinulla heräsi kysyttävää paljasjalkakenkiin liittyen niin laita ihmeessä kommentia.

💓 Jonna ja Tuomas

Tarina syömishäiriöstäni

Aihe, josta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa, on oma kokemukseni syömishäiriöstä, ja etenkin anoreksiasta. Käynkin tässä tekstissä läpi k...