maanantaina, kesäkuuta 28

Meditaation normalisoiminen

 Meditaation normalisoiminen


Sain juuri hetkittäin luettua Joe Dispenzan kirjan ”Luo itsesi uudelleen: Opas mielen rajoitteiden purkamiseen”. Kirja herätti minut ajattelemaan maailmaa hieman eri tavalla. En kuitenkaan aijo paljastaa kirjan sisältöä tässä tekstissä, mutta voin antaa suuren suosituksen kirjan lukemiselle. Suosittelen varsinkin, jos oman ajattelun ja maailmankatsomuksen haastaminen kiinnostaa. Kirjasta inspiroituneena haluaisin kuitenkin jakaa muutaman sanan mediaatiosta.

Moni mieltää meditaation jollakin tapaa mystiseksi ja enemmän ehkä uskonnolliseksi harjoitteeksi. Niin myös minäkin olen mieltänyt. Meditaatiot, erilaiset mindfulness ja tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat kuitenkin yhä useamman menestystä, onnea ja unelmiaan tavoittelevien ja niitä saavuttaineiden henkilöiden työkalupakissa. Meditaation aikeet eivät siis tarvitse olla uskonnollisia tai hengellisiä, vaan meditaatiota voidaan käyttää itsensä kehittämiseen ja uudelleen luomiseen. Meditaation avulla voimme saavuttaa kaiken sen, mitä olemme aina halunneet. Heräsikö kiinnostus?


Tutustuminen

Tiibetin kielessä meditaatio tarkoittaa ”tutustumista”. Itse näenkin meditaation harjoitteena, jonka avulla pystyy tutustumaan syvemmin itseensä ja mieleensä. Meditaatio tarjoaa mahdollisuuden siirtyä itsenään olemisesta itsensä tarkkailijaksi eli toisin sanoen siirtymään tekijästä katsojaksi. Tässä meditatiivisessa tilassa meidän on mahdollista tarkkailla mm. seuraavia asioita itsestämme:

  • minkälainen ihminen minä olen
  • mitä usein tunnen
  • mitä usein ajattelen
  • miten reagoin näihin tunteisiin ja ajatuksiin
  • mistä ne juontavat juurensa ja miten ne vaikuttavat minuun ihmisenä
  • miten ne vaikuttavat käyttäytymiseeni, valintoihin, mitä teen sekä siihen kuinka elän elämääni
  • olenko ulkoisesti aidosti minä
  • annanko itselleni sitä rakkautta ja kiitollisuutta, mitä ansaitsen

Usein täytämme päivämme askareilla, joita hoidamme toinen toisensa jälkeen. Aamu saattaa alkaa kiireisesti, päivä vierähtää töissä, iltapäivästä on aikaa ehkä omalle harrastuksella ja perheelle, ja sitten illalla mietimme kulunutta päivää ja murehdimme jo huomista. Tämä esimerkki on aika kärjistetty, mutta uskon, että moni siltikin pystyy samaistumaan.

Montako kertaa tuon päivän aikana oikeasti pysähdymme, hengitämme, olemme läsnä, kuuntelemme itseämme ja olemme kiitollisia, täynnä rakkauden ja onnen tunteita. Kiireen keskellä tuntuu ehkä mahdottomalta ajatella, että istuisimme hetken paikallamme, pitäisimme tauon ympäröivästä maailmasta, ei siten, että syventyisimme sosiaalisen median maailmaan, vaan niin, että tutustuisimme meille kaikista tärkeimpään henkilöön, itseemme.


Meditaatio työkaluna muutoksessa

Voimme käyttää meditaatiota niin kehon rentouttamiseen ja stressin lieventämiseen kuin omien ajatuksien ja tunteiden tarkasteluun. Voimme kuitenkin käyttää meditaatiota myös suurempiin tavoitteisiin kuten uuden luomiseen ja muutoksien tekoon.

Meditaatiossa kiehtovaa onkin se, että voimme uneksia, unelmoida, suunnitella ja elää ajatuksissamme hyvin vahvasti ja aidosti sitä elämää ja juuri sellaisena ihmisenä kuin vain haluamme. Voimme meditatiivisessa tilassa muuttaa itseämme ja elämäämme. Voimme saavuttaa asioita, joista et välttämättä ole uskaltanut edes unelmoida. Ajatuksilla on valtava voima.

Meillä on paljon tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja, joita olemme tiedostamattamme ja ehkä joskus tietoisesti lakaisseet maton alle piiloon. Kysynkin siis, oletko koskaan täyttänyt arkeasi kiireellä, koska pidät ajatuksesi mielummin tekemisessä, ympäristössä tai toisissa ihmisissä, kuin itsessäsi? Oletko koskaan tuntenut yksin oloa tai tekemättömyyttä ahdistavaksi, koska nämä maton alle lakaistut muistojen pölyt pyrkivät pintaan aiheuttaen epämukavuutta? Jos olet, niin nyt on hyvä tehdä siihen muutos.

Jotta pystyy muuttamaan itseään ja elämäänsä, on aluksi lakattava olemasta vanha itsensä, jotta saa tilaa uudelle itselleen. On mahdotonta luoda mitään uutta, jos on vahvasti kytköksissä menneesseen ja menneisiin tunnetiloihin. On mahdotonta odottaa elämältä onnea ja muutosta, jos tuntee olonsa joka päivä onnettomaksi, ja ajattelee ja sitä kautta kokee jatkuvasti onnettomuuden tunteita. Onneksi sinä pystyt vaikuttamaan edessäsi olevaan tulevaisuuteen. Sinun täytyy vain tutustua itseesi ja luoda ja opetella uusia ajatuksia, ajatusmalleja, tunteita ja käyttäytymismalleja.



Meditaation aallot aivoissa

Dispenza tuo kirjassaan esille, mitä aivoissa tapahtuu meditaation aikana ja mihin siinä tulisi pyrkiä. Tämä auttoi itseäni ymmärtämään, että meditaatio ei ole mitään mystistä, vaan se perustuu aidosti aivojen sähköiseen toimintaan.

Aivojen sähköiset aallot koostuvat eri taajuuksista:

  • Beta – yli 13 värähdystä sekunissa
  • Alfa – 8–13 värähdystä sekunissa
  • Theta – 4–8 värähdystä sekunissa
  • Delta – 0,5–4 värähdystä sekunissa

Aivoaaltomallit

Mitä aivoaallot tarkoittavat käytännössä:

  • Beta – Meidän päivittäinen ajattelu, tietoinen ja analyyttinen ajattelu, joka koostuu eri tason beta-aalloista.
  • Alfa – Kun suljemme silmämme ja aistinvarainen tiedosaanti vähenee, hermojärjestelmällemme siirtyyy vähemmän tietoa à aivoaallot hiljenevät luonnollisesti alfa-aalloille ja rentoudumme.
  • Theta – Unen ja valvetilan rajamaa, kun tietoinen mielemme on hereillä, mutta kehomme on melkein unessa.
  • Delta – Syvä uni, kun tiedostaminen on vähäistä ja kehomme ennallistaa itseään.

Meditaatiossa pyritään siirtymään betatasolta alfatasolle ja siitä thetatasolle. Meditaatiossa halutaan siis hiljentää kehon aistimukset, irtautua ympäristöstä ja ajasta ja siirtyä alitajuntaan. Alitajunnassamme sijaitsevat kaikki epämieluisat tavat ja käyttäytymismallit, jotka voivat juontaa juurensa jo varhaisesta lapsuudesta saakka. Thetatasolla on mahdollista unelmoida, muuttaa tiedostamattomia ohjelmistoja ja luoda vapaasti ilman esteitä ja häiriöitä.



Jatkuvasti muovautuvat aivot

Aivomme ovat uskomattoman muovautuvaa materiaalia. Ennen uskottiin aivojen kehittyvän 25-vuotiaaksi, jonka jälkeen ne lähtisivät iän myötä rappeutumaan. Näin ei kuitenkaan ole. Aivot kehittyvät pitkälle vanhuuteen asti.

Vanhentuneita hermoverkkoja ja -yhteyksiä katkeaa, jos niitä ei käytetä, ja uusia syntyy harjoittelun ja toistojen myötä. Erilaiset aivopähkinät ja haasteet, sosiaaliset suhteet, liikunta ja terveellinen ravinto tukevat aivojen kehittymistä ja uusien hermoverkkojen kytkeytymistä. Ja et varmaan ylläty, jos sanon, että meditatiivisten harjoitteiden, mindfulnessin ja tietoisen läsnäolon harjoitteiden tekeminen kehittävät ajattelua ja parantavat muistia.

Meidän on mahdollista vaikuttaa aivojemme hermoverkkojen muovautumiseen ajattelumme ja toimintamme kautta. Jos aina ajattelee ja käyttäytyy samalla tavalla, vahvistaa tiettyjä hermoverkkoja aivoissaan, jotka vain vahvistuvat ja vahvistuvat ajan myötä. Tämän takia on vaikeampi käyttää muita, heikompia hermoverkkoja, ja siten vaikeampi käyttää myös erilaisia tapoja ajatella ja toimia.

Onneksi pystymme hieman huijaamaan aivojamme. Huijaamisen lisäksi tarvitsemme myös säännöllistä ja jatkuvaa harjoittelua, jotta saamme luotua uusia ja vahvoja hermoverkkoja.

Tietoisella pyrkimyksellä voimme estää mieltä ja kehoa toimimasta vanhojen mallien eli vanhojen ajatusten, tunteiden ja toiminnan mukaisesti. Kun teemme näin, vanhat hermoverkot heikkenevät ja purkautuvat.

Pystymme jatkuvalla pohdiskelulla siitä, millainen haluamme olla, mitä haluamme tuntea, miten haluamme käyttäytyä ja miten haluamme elää, luomaan ja kytkemään uusia hermoverkkoja. Pohdinnan tulee olla mahdollisimman syvällistä, aitoa ja yhdistää sekä ajatuksen että tunteen uudesta minästä. Pohdinnan toistuessa yhä useammin keho alkaa tottumaan tähän uuteen olotilaan ja mielentilaan. Uuteen tottuminen tulee väistämättä johtamaan haluttuun muutokseen. Eikö kuulostakin ihan järkevältä?


Meditaation harjoittaminen

Seuraavaksi herääkin varmasti kysymys, että kuinka meditaatiota sitten voidaan harjoittaa? En pysty vielä kirjoittamaan aiheesta kokemuksen pohjalta, sillä olen vasta parin viikon ajan perehtynyt käytännön harjoitteluun. Tulen tästä aiheesta varmasti kirjoittamaan jatkossa lisää ja jakamaan omaa kokemusta ja vinkkejä.

Dispenzan kirjassa käydään läpi vaihe vaiheelta meditaatio, jonka tarkoituksena on opetella luomaan itsensä uudelleen. Dispenza tuo vahvasti esille sen, että aluksi on opeteltava rentoutumaan ja siirtymään alitajuntaan, ennen kuin vanhan minän purkaminen ja uuden minän luominen voidaan aloittaa. Meditaation harjoittaminen kannattaa siis aloittaa betatilasta alfatilaan siirtymisestä, ja sitten lähteä tavoittelemaan thetatilaa.

Äänitteet

Meditaation aloittamiseen ja harjoitteluun löytyy kuitenkin valtavasti erilaisia äänitteitä ilmaiseksi, joita voi hyödyntää. Äänitteiden nimestä tai kuvauksesta käy yleensä ilmi, mitä aihetta siinä käsitellään. Äänitteissä saatetaan käyttää apuna hengitystä tai erilaisia tietoisen läsnäolon menetelmiä. Varsinkin alussa keskittyminen herpaantuu herkästi ajatustenjuoksun tai ulkoisten ärsykkeiden kuten äänien takia, siksi meditaatioäänitteiden käyttö helpottaa keskittymistä harjoitteeseen.

Suosittelen aluksi siis kokeilemaan erilaisia ohjattuja meditaatioita, jotta pääset hieman jyvälle, minkälaisia menetelmiä kehon rentouttamiseen voidaan käyttää. Kun löydät itsellesi sopivan tavan, joka johdattelee aivoaaltosi alfatasolle, kannattaa se opetella niin ettet tarvitse äänitettä enää.

Mitä tarvitset meditaatioon

Meditaatioon et tarvitse muuta kuin rauhallisen ja hiljaisen tilan sekä korvatulpat, jos olet todella herkkä äänille, kuten minä olen. Pimeä tila ei ole välttämätön, mutta helpottaa silmien kiinni pysymistä.

Tarvitset tietysti avoimen ja läsnäolevan mielentilan. Opetteluun tarvitaan myös paljon kärsivällisyyttä. Keskittyminen herpaantuu aluksi helposti, mutta itselleen täytyy olla lempeä, ja harjoittelua täytyy vain jatkaa sitkeästi.

Kun et käytä meditaatioon äänitteitä, voit laittaa taustalle soimaan rauhoittavaa musiikkia. Musiikin kannattaa kuitenkin olla sanatonta, jottei tule laulettua mukana! Itse olen käyttänyt musiikkia, joka perustuu värähtelyyn ja tiettyihin taajuuksiin. Niitä löytyy helposti musiikkipalveluista hakusanalla ”meditation music”.

Milloin kannattaa meditoida

Parhaat aikaikkunat meditoinnille ovat aamuisin heräämisen jälkeen ja iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Aamuisin ja iltaisin aivoaallot siirtyvät helpommin alfatasolle. Päivällä aivoaallot ovat vahvasti beta-aaltojen eri tasoilla. Tällöin vahvasta tietoisen ja analyyttisen ajattelun tilasta on haastavampaa päästä alitajuntaan.

Kiitos, jos jaksoit perehtyä tekstiin kokonaan. Sait nyt tietoa meditaatiosta ja sen harjoittelemisen aloittamisesta. Toivottavasti tieto herätti kiinnostuksesi ja hyödyit siitä. Palaan varmasti aiheeseen vielä uudestaan. Siihen mennessä opiskelen ja harjoittelen itse hieman lisää!


Joe Dispenzan kirja, josta mainitsin tekstissä

Rohkaisen sinua kokeilemaan meditaatiota edes yhden kerran.

Voit saada tästä uuden työkalun, jolla pystyt kehittämään hyvinvointiasi tai astumaan lähemmäs unelmiesi saavuttamista.

Ole avoin. Ole kiitollinen ja rakasta. Luota.

-Jonna

maanantaina, kesäkuuta 21

Paistettua horsmaa

Paistettua horsmaa





Maitohorsmaa eli rentunruusua voidaan hyödyntää koko kesän ajan. Kevät on kuitenkin horsman keruun kulta-aikaa, sillä juuri ilmestyneet, noin 10 - 15 cm pituiset horsman versot ovat ihanan rapsakoita ja parsamaisia. Horsmaa voikin siis hyödyntää parsan tavoin! Tästä postauksesta voit käydä lukasemassa horsman terveyshyödyistä.

Horsman maku on mieto eikä ollenkaan kitkerä, joten sen makuun on helppo tykästyä. Pidemmäksi kasvaessaan varsi muuttuu kuitenkin puumaiseksi, jolloin varsi on suositeltavaa kuoria. Vanhemmista horsmista kannataakin hyödyntää vain lehdet ja lilat kukinnot.

Seuraavaksi kerronkin sinulle kuinka itse yleensä valmistan horsmaa. Paistettu horsma sopii minkä tahansa ruoan lisukkeeksi. Me olemme nauttineet sitä lisäkkeenä lihan kaverina, nokkoslettujen täytteenä ja hyvän leivän ja voin, tai kuten tässä reseptissä, nokkospeston kanssa.




Pienet ötökät tykkäävät kovin horsman versoista myös. Jos haluat, voit huuhdella versot tai laittaa ne hetkeksi likoamaan kylmään veteen. Meitä pieni lisäproteiini ei kuitenkaan haittaa, joten iskemme ne yleensä suoraan pannulle. 

Paistettua horsmaa

  • n. 30 kpl horsman versoja (tai haluamasi määrä)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • 1 rkl sitruunanmehua

1. Kaada pannulle oliiviöljy ja hienonnetut valkosipulin kynnet ja kuumenna.
2. Kun valkosipulit alkavat saamaan hieman väriä, lisää horsmat pannulle.



3. Lisää sitruunanmehu.
4. Pyörittele horsmia muutaman minuutin ajan pannulla kunnes ne selkeästi kypsyvät ja saavat väriä. Nosta hieman lämpötilaa, jos haluat niiden rapeutuvan.
5. Mausta suolalla ja pippurilla.



Ihanan kesäillan päätteeksi päätimme nauttia paistetut horsmat patongin ja nokkopeston kanssa. Hyvänlaatuinen luomu voi, maustettuna sormisuolalla, maistuisi varmasti myös! (Nokkospeston reseptin löydät edellisestä postauksesta) Kattauksen kruunasivat vielä kylmä kuusenkerkkälatte ja paistetut kananmunat, tietenkään upeaa ilta-auringonpaistetta ja taustalla soivaa vanhaa jazz-musiikkia unohtamatta.




Vaikka horsman kulta-aika, eli horsman versojen aika on tältä kesältä ohi, niin muista, että myös muita horsman osia voidaan silti hyödyntää. Tiedät sitten ensi keväänä odottaa uusien horsmien puskeutumista maan läpi. Sitä hetkeä ei kannata ohittaa!   -Jonna





maanantaina, kesäkuuta 14

Nokkospasta



Käytän nokkosta yleensä kuivattuna ja ripauksena vähän joka ruokaan lisäämään ruoan ravinteikkuutta. Erityisesti tykkään käyttää nokkosta pestossa. Talvisin käytän kuivattua nokkosta basilikan kaverina, kun taas keväisin olen käyttänyt pelkkiä nokkosen versoja. Pestoa voi valmistaa siis pelkästä nokkosesta tai jos haluaa, niin puoliksi basilikan kanssa. Pestoa voi sitten käyttää leivän päällä, uusien perunoiden kanssa, pastaan tai mihin vain keksit!

Tässä reseptissä nokkosesta valmistetaankin pesto, joka pyöräytetään pastan joukkoon. Tähän reseptiin olen käyttänyt tuoreita nokkosen versoja, mutta myöhemmin kesästä nokkosen lehdet käyvät myös oikein hyvin. Muista nokkosta kerätessäsi käyttää hanskoja niiden poltinkarvojen takia. Poltinkarvat tuhoutuvat sitten ryöpätessä.

Pestossa on käytetty ravintohiivahiutaleita, mutta jos olet juuston ystävä, voit hyvin korvata ravintohiivahiutaleet parmesaanilla tai pecorino romanolla. Ravintohiivahiutaleet ajavat reseptissä siis juuston asemaa. Niiden maku on todellakin juustomainen ja pähkinäinen. Ravintohiivahiutaleet sisältävät kaiken lisäksi B-ryhmän vitamiineja, proteiineja ja kuitua, joten ne täydentävät mukavasti ruokavaliota, jos olet esimerkiksi kasvissyöjä.

 


Nokkospesto

  • 1 dl auringonkukan siemeniä
  • 1 L nokkosen versoja tai lehtiä, ryöpättynä n. 1,5 dl
  • (1/4 osa puntti basilikaa)
  • 2 valkosipulin kynttä
  • ½ sitruunan mehu
  • 2 rkl ravintohiivahiutaleita
  • 0,5-1 dl oliiviöljyä
  • 1 tl suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • Muutama kierros mustapippurimyllystä

  1. Paahda auringonkukan siemenet kuivalla pannulla kunnes saavat hieman väriä. Siirrä jäähtymään.
  2. Ryöppää nokkoset muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä. Nosta siivilään ja puristele kuiviksi.
  3. Lisää jäähtyneet siemenet, nokkonen ja muut raaka-aineet tehosekoittimeen ja surauta sekaisin. Sekaan saa jäädä siemenistä pientä purutuntumaa.



Nokkospesto sujahtaa mukavasti pastan joukkoon! Nokkospesto ja pasta toimisivat mainiosti myös kahdestaan varsinkin, jos haluaisi hieman kevyemmän version. Tällä reseptillä teet kaksi isoa annosta kahdelle nälkäiselle tai kolme pienempää annosta.

Pastareseptissä voit halutessasi vaihtaa juuston ravintohiivahiutaleisiin tai pekonin esimerkiksi tofuun tai nyhtökauraan. Resepti toimii varmasti niinkin. Meillä oli tässä käytössä gluteenitonta täysjyväriisipastaa ja edeltävältä reissulta ylijääneitä horsman versoja, jotka sopivat hyvin mukaan.



Nokkospasta (2 isoa annosta tai 3 pienempää)

  • nokkospestoa (Ohje yllä)
  • 250 g mieleistäsi pastaa
  • 170g pekonia
  • kourallinen horsman versoja (tai parsakaalin nuppuja)
  • suolaa, mustapippuria, sitruunanmehua
  • pecorino romanoa tai parmesaania
  • ruohosipulia/kevätsipulia
  1. Keitä pasta al denteksi.
  2. Sillä aikaa kun pasta kiehuu, suikaloi pekoni ja aseta ne kylmälle ja kuivalle pannulle. Aloita pekonin paisto siis kylmältä pannulta ja paista kunnes rapeaa.
  3. Nosta pekonit lautaselle sivuun odottamaan ja paista horsmat (tai parsat) pekonin rasvassa.
  4. Paista horsmia muutama minuutti, jotta ne saavat hieman väriä tai rapeutuu. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunanmehulla.
  5. Kaada suurinosa pastan keitin vedestä pois ja ota desi talteen.
  6. Sekoita haluamasi määrä nokkospestoa pastan joukkoon. Lisää vähän keitinvettä, jos pasta tuntuu liian kuivalta. Sekoita joukkoon myös horsmat.
  7. Annostele pasta ja horsmat lautasille ja ripottele päälle rapeat pekonit.
  8. Koristele annos Pecorino romano -raasteella ja pieneksi hakatulla ruoho- tai kevätsipulilla.
  9. Nauti!



Iltauinnin jälkeen oli niin kova nälkä ettei kerennyt edes uimapukua vaihtaa, mutta hei, kesä kuivattaa :)    -Jonna

perjantaina, kesäkuuta 11

Villiä voimaa luonnosta

 Villiä voimaa luonnosta



Olen pitkään tiedostanut villiyrttien ja -vihannesten olemassa olon, mutta niitä ei vain ole omissa kokkailuissa tullut käytettyä. Syynä tähän on varmasti ollut epäilevä asenne sekä niiden tunnistamisen että käytön suhteen. Lapsuudessa voikukilla ammuttiin toinen toisiaan ja ketunleipää syötiin koulussa välitunneilla vatsat kipeiksi. Sienien ja erityisesti marjojen poimiminen ja käyttö on kuitenkin periytynyt vahvasti sukupolvelta toiselle.

Villinä kasvaneet, syötäväksi sopivat kasvit ovat pakattu monilla luonnollisilla ravinteilla ja ne ovat oikeaa superruokaa. Villiyrttejähän onkin käytetty jo pitkään erityisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin, niiden sisältämien ravinteiden ja parantavien vaikutusten myötä. Villiyrttejä kasvaa jokapuolella lähiympäristössä, puistoissa, pihoissa ja metsissä. Poimiessa kannattaa kuitenkin varmistaa, että alue on puhdas eikä sijaitse teiden lähettyvillä.


Villiyrtit ovat siis oikeaa superruokaa keholle ja ilmaista lähiruokaa, parhaassa tapauksessa vielä omalta takapihalta kerättynä! Voisiko sen ihanempaa yhdistelmää olla.


Olen itse vielä aloitteleva villiyrttien kerääjä ja käyttäjä, ja siksi halusinkin kirjoittaa tästä aiheesta ja antaa sinulle vinkkejä, jotka olen itse kokenut toimiviksi. Esittelen myös kolme ihanaa helposti tunnistettavaa villiyrttiä ja niiden huikeita terveysvaikutuksia. Olen itse aloittanut näillä villiyrteillä viime vuonna ja ne ovat saaneetkin oman paikkansa meidän keittiössä ja ruoanlaitossa. Niistä kohta lisää!


Aloitteleva kerääjä

Opettelu ja tunnistaminen

Syötäväksi kelpaavia villiyrttejä esiintyy luonnossa hyvin monta erilaista. Ei kannata kuitenkaan antaa epätoivon vallata, koska kaikkea ei tarvitse opetella tunnistamaan eikä hyödyntämään. Suosittelen silti vahvasti ottamaan kokeiluun edes muutaman helposti tunnistettavissa olevan villiyrtin ja voin luvata, että innostus vie mennessään ja pian kokeiletkin jo jotakin toista yrttiä.

Villiyrteistä löydät tietoa niin kirjallisuudesta kuin netistäkin kuvien kera. Kannattaa siis perehtyä yhteen villiyrttiin kerrallaan, tunnistaa se luonnossa ja keksiä sille ainakin yksi käyttötapa. Se on jo huomattavan iso askel eteenpäin. Jos et ole varma jonkin kasvin tunnistamisesta tai myrkyttömyydestä, on se parempi jättää luontoon ja perehtyä asiaan ensin tarkemmin.

Maku

Villiyrttien maku on usein voimakas tai kitkerä. Mitä vahvemman maun yrtti omaa sen enemmän se sisältää ravinteita. Tämän tiedostaessaan pieni kitkeryys ei haittaa ollenkaan! Moni villiyrtti voi siltikin yksistään maistua omaan makuun liiankin vahvalta, mutta silloin kannattaa yhdistää yrttiä muihin tavanomaisempiin raaka-aineisiin ja maistaa niitä yhdessä. Makua voi usein pehmentää myös erilaisilla kastikkeilla. Oma makuaisti tottuu pikkuhiljaa villiin makuun, joten ei kannata luovuttaa vielä ensimmäisillä maistelukerroilla, se vie vain hieman aikaa.

Kerääminen

Keräämiseen tarvittavat välineet ovat minimaaliset:

  • Kori tai pussi yrttejä varten,
  • Sakset (eivät ole välttämättömät, mutta nokkosen keräämiseen suositeltavat),
  • Hansikkaat, kun kerätään mm. nokkosta,
  • Kumisaappaat, jos liikutaan märillä alueilla tai alueilla, joissa esiintyy käärmeitä.

Villiyrttien, marjojen ja sienten keräämiseen pätee jokamiehenoikeudet. Saat siis kerätä villiä voimaa luonnosta laillisesti, kunhan et aiheuta häiriötä tai haittaa toisille tai vahingoita luontoa. Puun osien keräämiseen, kuten kuusenkerkkä ja mahla, kasvien juurten ja jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa.


Eli ei muuta kuin kori mukaan ja uteliaana kohti omaa takapihaa tai lähimetsää!


Helposti tunnistettavat villiyrtit

Helposti tunnistettavissa ja useammalle tutut villiyrtit, joiden ravintorikasta sisältöä käydään pian läpi, ovat nokkonen, maitohorsma ja voikukka. Näistä nokkonen ja maitohorsma ovat maullisesti helposti lähestyttäviä, mutta voikukka tarvitsee hieman totuttelua.



Nokkonen

Oi niitä lapuudenkesien muistoja, kun tuli seikkailtua vapaana, ilman murheita huomisesta, lyhyissä kesävaatteista, luonnossa läpi pusikoiden, jotka olivat tietenkin täynnä ihania, polttavia ja voimakkaan tuoksuisia nokkosia. Sitten oli kädet ja jalat nokkosihottumaa täynnä, sattui ja kutisi, mutta äiti hoivasi ja levitti niihin rasvaa. Näistä muistoista huolimatta nokkonen on hyvin ravinteikas ja monikäyttöinen villiyrtti, jota mielestäni jokaisen tulisi hyödyntää omassa keittiössä.

Tiesitkö, että nokkosien varsien kuiduista on aiemmin tehty liina- ja alusvaatteita sekä säkkejä ja verkkoja. Myöhemmin meille tuttu pellava on syrjäyttänyt nokkosen. Samoin kävi myös pinaatin kanssa. Vaikka nokkonen on tunnettu jo Rooman valtakunnan ajoilta, pinaatin viljely syrjäytti nokkosen. Tämä on mielestäni hassua, koska nokkosta kasvaa valtoimenaan joka puolella ja ihan omatoimisesti ja nokkosen ravintoarvotkin hakkaavat pinaatin ravintoarvot mennentullen.

Nuoria 10—15 cm nokkosia voidaan kerätä ja hyödyntää kokonaisina. Nokkosen kasvaessa vanhemmaksi, kannattaa siitä hyödyntää lehdet ja kukinnot. Nokkosia on kerättävä hansikkaat kädessä. Niiden poltinkarvat kuitenkin tuhoutuvat murskatessa tai ryöpätessä. Nokkosta voi myös kuivata ja murskata jauheeksi. Kuivaaminen on mielestäni kätevä tapa säilöä nokkosta ja käyttää sitä pitkin vuotta ripauksena melkein joka ruokaan.



Polttavan kova sisältö

  • A-, B-, C- ja K-vitamiini
  • Pii
  • Rauta
  • Kalsium
  • Magnesium
  • Fosfori
  • Klorofylli
  • Mineraaleja
  • Karotenoideja
  • Rasvahappoja
  • Välttämättömiä aminohappoja
  • Antioksidanttisia ominaisuuksia omaavia polyfenoleita
  • Nokkosen siemenet sisältävät A-vitamiinin lisäksi K1-vitamiinia ja jodia.


Nokkosen terveysvaikutukset 

  • Vastustuskyvyn lisääminen - Nokkonen sisältää paljon ravintoaineita, mutta erityisesti paljon vastustuskykyä lisäävää C-vitamiinia. Nokkosta pidetäänkin vahvistavana ja vastustuskykyä lisäävänä kasvina.
  • Hengitysoireiden helpottaminen - Nokkosta on käytetty heinänuhan, astman ja kausiallergioiden hoidossa.
  • Verensokerin alentaminen ja verenpaineen tasaaminen - Nokkonen lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää.
  • Imettävien äitien maidonerityksen lisääminen
  • Hiustenkasvun tehostaminen ja hiustenlähdön ehkäiseminen - Nokkonen sisältää paljon piidioksidia eli silikaa ja rikkä, joita hiukset tarvitsevat kasvaakseen.
  • Ihon hoito - Aknen lieventäminen, bakteeritulehduksien ehkäiseminen, haavojen paranemisen tehostaminen ja ryppyjen muodostumisen ehkäiseminen.
  • Kehon puhdistus - Nokkonen on Nesteenpoistaja (diureetti) ja se edistää suoliston toimintaa ja virtsan eritystä, sekä stimuloi munuaisten toimintaa ja poistaa virtsahappoja.
  • PMS -oireiden helpottaminen ja kuukautisvuodon vähentäminen
  • Eturauhasen liikakasvuun edullinen vaikutus

 

Miten nokkosta voidaan käyttää?

Nokkosta voidaan käyttää melkeinpä mihin ruokaan tahansa tai kuten pinaattia. Sitä voi lisätä muhennoksiin, keittoihin, pestoon, piiraisiin, smoothieen, vain mielikuvitus on rajana. Nokkosen siemeniä voidaan kerätä ja käyttää sellaisenaan ruoan lisukkeena tai smoothien tai aamupuuron päälle ripoteltuna. Nokkosta voidaan käyttää yrttihaudukkeena teen tapaan tai vaikka kylpy-yrttinä.

Nokkosta voi käyttää ryöpättynä tai kuivattuna. Itse suosin kuivausta, jolloin nokkosta on ympäri vuoden kaapissa. Kuivauksen voi suorittaa uunissa matalassa lämpötilassa tai saunassa jälkilämmöllä. Itse suosin kuitenkin kuivausta punotussa ja ilmavassa korissa tai roikkumaan ripustettuna.



Maitohorsma

Ihana, ihana ja vielä kerran ihana horsma eli rentun ruusu. Olisinpa jo aiemmin tiennyt, että horsmaa saa syödä. Horsman nuoret versot ovat parsamaisen rapeita, ja vielä myöhemminkin horsmasta voidaan hyödyntää sen lehtiä ja kauniita liloja kukkia.

Maitohorsman on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa, ja tästä se on saanutkin nimensä. Horsma on yleinen palo- ja hakkuualueilla, mutta se koristaa myös runsain määrin tienvarsia. Venäjällä metsiä kaadettiin ja kaskettiin juurikin horsman leviämisen toivossa. Horsman lehtien keräys oli Venäjällä monelle pääasiallinen tulonlähde ja niistä tehtiin kiinalaisen teen väärennöstä.

 


Hellivä sisältö

  • Ravintokuitu
  • Kalium
  • Kalsium
  • Fosfori
  • Magnesium
  • C-vitamiini
  • Valkuaisaineet
  • Karoteeni

 

Horsman terveysvaikutukset

Ennen horsman lehdillä ja kukilla on hoidettu vatsatauteja ja vatsahaavaa sekä juurikeittettä on käytetty kurlaukseen. Horsman kukkien ja lehtien sisältämät parkkiaineet supistavat limakalvoja, puhdistavat haavoja ja tukahduttavat verenvuotoa. Horsmalla on myös tulehduksia estäviä vaikutuksia.

 

Miten horsmaa voidaan käyttää

Käytä keväällä ja alkukesästä nuoria horsman versoja kuten parsaa. Syö raakana tai paista voissa tai oliiviöljyssä ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla. Silppua vanhempien yksilöiden lehtiä salaatin joukkoon. Koristele loppukesästä jälkiruoat ja salaatit hempeillä rentun ruusujen kukilla. Kukan vihreä sisus on kitkerämpi kuin terälehdet.

 

Voikukka

Voikukka on siinä mielessä ihana villiyrtti, koska siitä voidaan käyttää kaikki osat juuresta kukkaan ja sitä esiintyy jokaisen takapihalla. Voikukka on kuitenkin näistä kolmesta se maullisesti haastavin. Voikukassa on vahva kitkeryys. Koska ne leviävät ilman pölytystä ja siemenet sisältävät paljon poikkeamia, Suomessa esiintyy yli 500 voikukan pikkulajia. Tästä lajirunsaudesta johtuen voikukkien makukin vaihtelee. Lehdistä teräväreunaiset, rucolaa muistuttavat yksilöt ovat maultaan paljon kitkerämpiä ja vahvempia kuin pyöreäreunaiset. Varjoisilla alueilla kasvavat voikukat ovat vähemmän kitkeriä.



Aurinkoinen sisältö

  • Ravintokuitu
  • Kalsium
  • Kalium
  • Seleeni
  • Rauta
  • B6-, B2-, B1-vitamiini
  • A-, C- ja E-vitamiini
  • Karoteeni
  • Inuliini

Voikukan terveysvaikutukset

  • Sappirohto - Juuri lisää sapeneritystä, edistää ruuansulatusta ja vahvistaa maksaa.
  • Nestettä poistava rohto - Voikukan aiheuttama nesteen poistuminen kehosta ei verota lääkkeiden tapaan kaliumvarastoja.
  • Virtsaneritystä edistävä ominaisuus - Lehtien sisältämät glykosidit, apigeniini ja luteoliini, vaikuttavat virtsaneritystä lisäävästi.
  • Kosmetiikassa voikukkaa käytetään yrttinä, jonka ominaisuudet ovat puhdistavia ja kirkastavia.

 

Miten voikukkaa voidaan käyttää

Voikukan lehtiä voidaan käyttää pinaatin tavoin ryöpättynä tai sellaisenaan salaatin tai kasvispatojen joukkossa. Nuoret lehdet ovat parhaimpia. Rasvaisuus, hapokkuus, suolaisuus ja makeus taltuttavat voikukan kitkeryyttä. Sotke voikukan joukkoon salaatinkastiketta, josta löytyvät nämä ominaisuudet. Myös voikukan rapsakoita varsia voi pilkkoa salaatin joukkoon. Voikukan lehtien joukkoon kannattaa aluksi pilkkoa raikasta jäävuorisalaattia, mikä osaltaan myös miedontaa vahvaa makua.

Voikukan kukkanuppuja voidaan paistaa pannulla tai säilöä ja käyttää kapriksien tavoin. Myös avautuneita kukkia voi syödä, joko sellaisenaan, salaatissa tai pannulla käytettynä. Kukkia tulee napsittua pihasta suuhun sellaisenaan. Niiden rakenne on ihanan kevyt ja pehmeä. Makea hunaja toimisi niiden kanssa aivan varmasti. Voikukasta voikin valmistaa myös ”vegaanista hunajaa” eli voikukkasiirappia.

Juurakkoa kannattaa poimia alkukeväästä tai myöhään syksystä ennen routaa, jolloin juuri kerää itseensä suuret määrät vararavintoa. Juurakko tulee pestä hyvin, viipaloida ohueksi ja käyttää joko raakana tai keitettynä.


Vasemmalla kitkerämpi, teräväreunainen lehti ja oikealla miedompi pyöreäreunainen lehti

Lopuksi

Aika vakuuttavat ravintosisällöt ja terveysvaikutukset, vai mitä! Haastan sinut kokeilemaan yhtä näistä villiyrteistä, ja kerro toki kommenttikentässä, mitä siitä teit ja mitä pidit. Jaan seuraavissa postauksissa muutamia reseptejä, joita itse sovellan näihin ihanuuksiin. Seuraavaan kertaan 😊 – Jonna

 

Sivustoja ja lähteitä, joita postauksessa on käytetty:

  • Luontoportti.com
  • Arktisetaromit.fi
  • Yrttitarha.fi
  • Hortoilu.fi
  • Organicfacts.net
  • Arcticwarriors.fi
  • Tallberg, S. 2021. Villiyrtti keittokirja. 10. painos. Helsinki: readme.fi.

tiistaina, kesäkuuta 8

Blogin esittely

Blogin esittely



Hei ja tervetuloa meidän blogin pariin, tää on meidän ensimmäinen postaus! Esitellään tässä meidän blogin taustaa ja tavoitteita sekä keitä me olemme. Olisi tietenkin kiva kuulla myös sinusta siellä ruudun toisella puolella! Jos haluat, niin jätä esittely itsestäsi tai vaikka aihetoiveita postauksen kommentteihin.

Blogin synty

Terveyttä haalimassa -blogin perustamista on ajateltu jo pitkään, mutta sen perustaminen odotti vain oikeaa hetkeä. Taustalla oli epävarmuus oman osaamisen ja taidon riittämisestä, mutta vihdoinkin ymmärrys siitä, että tekemällä oppii vei voiton, ja blogi on nyt konkreettisesti tässä.

Blogin nimi syntyi pitkän mietinnän jälkeen. Halusimme nimen kertovan meistä sekä meidän tavoitteestamme. Haalitaan itsellemme ja toisillemme niin paljon terveyttä ja sitä edistäviä asioita kuin vain voidaan, tässä ja nyt. Meillä on vain yksi keho ja yksi elämä, joten tehdään niistä parhaat mahdolliset.

Terveys on laaja käsite emmekä siitä puhuessa tarkoita vain sairaudettomuutta. Terveys on paljon muutakin. Terveys käsittää paljon asioita kehon toiminta- ja suorituskyvystä mielen hyvinvointiin, aivojen terveydestä tunne-elämän taitoihin ja suoliston hyvinvoinnista ihon hehkeään kuntoon. Terveyttä ei voi vain saada, vaan sen eteen pääsee tekemään asioita. Tärkeintä onkin tehdä asioita, joista nauttii, ja hyödyt tulevat siinä samalla kuin huomaamatta.

Haluamme päästä jakamaan tietoamme muille. Tästä syystä blogin kirjoittaminen tuntui hyvältä valinnalta. Me pääsemme opiskelemaan ja syventymään terveyden saloihin lisää ja saamme kertoa siitä teille muille täällä. Tulemme käsittelemään asioita laidasta laitaan, biohakkeroinnista treenaamiseen ja mieltä ja kehoa helliviin resepteihin, mutta pidämme mielessämme tavoitteemme – autamme sinua haalimaan terveyttä itsellesi.



Blogin takana on kaksikko

Blogia kirjoittaa pariskunta eli kaksikko. Olemme molemmat vaikeuksiemme myötä hurahtaneet terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja sillä matkalla olemme löytäneet myös toisemme. Tulemme kirjoittamaan blogia vuorotellen, ja näet aina uutta postausta lukiessasi kumpi meistä siellä tekstin takana on.

Jonna

Mie oon Jonna. Oon 22-vuotias likka, jonka juuret on Etelä-Karjalasta lähtöisin. Äiti on aina pienestä asti vienyt mukanaan jumppa- ja tanssitunneille, joten liikunta on aina ollut läsnä. Tanssi vaihtui täysikäisyyden tienoilla intohimoiseen kuntosaliharrastukseen, joka on vieläkin mukana harrastuksissa. Muita liikuntaharrastuksia ovat kävely ja juoksu, tennis sekä hiihto (kahta jälkimmäistä vielä opettelen).

Olen persoonana rohkea ja vahva. Tiedän usein, mitä haluan ja miten saavutan sen. Olen yleensä kriittinen itseäni kohtaan ja pyrin tekemään asiat hyvin. Välillä sitten ärsyttääkin kovasti, jos ei onnistu. Muiden seurassa olen aluksi yleensä hiljainen. Kuvailisin itseäni tarkkailijaksi ja pohtijaksi. Tarkkailen seurassani olevia muita ihmisiä ja heidän mielentilojaan sekä pyörittelen ajatuksia ensin mielessäni ennenkuin avaan suuni. Omaan myös huonon huumorin enkä osaa kertoa vitsejä, mietin toisinaan olenko tosikko. Mutta nauraako tosikko omille vitseilleen?

Ammatiltani olen kokki, liikuntaneuvoja ja personal trainer sekä pian myös valmis fysioterapeutti. En ole vielä löytänyt varmuudella sitä omaa tarkoitustani työelämässä. Tiedän silti, että haluan työssäni edustaa arvojani, kokea merkityksellisyyttä ja saada ihmiset voimaan paremmin.

Arvoista puheen ollen. Omia arvoja ja niiden toteutumista tulee tarkasteltua aina tietyin väliajoin. Itselleni merkittävimpiä ja tärkeimpiä asioita ovat terveys, hyvinvointi, perhe, rakkaus, rehellisyys sekä luonto. Opettelen jatkuvasti elämään arvojeni mukaisesti ja tekemään niitä tukevia valintoja.

Tuon tähän blogiin terveys ajattelua ravinnon, ruoanvalmistuksen, reseptien sekä biohakkeroinnin kautta. Tällä hetkellä itseäni kiinnostaa myös oman ajattelun kehittäminen ja aivojen ja mielen hyvinvointi, jotka tulevat varmasti esiintymään myös kirjoituksissani.

Tuomas

Tervehdys kaikille, olen kronologisesti 27-vuotias Kaasmarkusta (Ulvilasta, läheltä Poria) lähtöisin/kotoisin oleva mies. Tosin biologiselta iältä olen vielä 18-vuotias pojan kloppi 😊 Reilu kaksikymmentä vuotta olen viettänyt aikaa urheillen enemmän tai vähemmän ja kulkenut kesäisin ahonlaidassa ilman paitaa. Maastohiihto on ollut kilpalajini, jota olen isäni kanssa harrastanut ja hän on myös toiminut valmentajanani. Saliharjoittelu, tennis, juoksu ja hiihto ovat nykysin ne liikuntalajit, joita tykkään harrastaa.

Persoonana olen pohtiva hölöttäjä, joka puhuu välillä liikaakin. Pienenä muksuna olin kovin hiljainen ja puhuminenkin oli vaikeaa, joten siitä johtuen nyt on tullut kova tarve tulla kuulluksi. Tykkään tehdä asiat aina niin hyvin kuin voi, jotta sen voi sitten muille sanoa että tulipahan se tehtyä. Välillä, jos ei hommat suju niin sitä saattaa olla itselleen liian ankara ja pahottaa mielensä. Tosin silloin pitäisi muistaa, että vaikka olisi kuinka pilvinen päivä tahansa paistaa se aurinko joka tapauksessa aina, mutta pilvien yläpuolella.


Mitä tähän mennessä on tullut opiskeltua? Ammattikoulusta olen valmistunut sähköasentajaksi, joka ei ollut ihan mun ”juttu”. Tämän jälkeen tuli lähdettyä Tampereelle Varalan urheiluopistolle, jossa kävin liikunnanohjauksen perustutkinnon (4kk). Siitä lähtien on liikunta ja terveysala ollut tulevaisuuden suunnitelmissa. Nyt juuri valmistuin fysioterapeutiksi, liikuntaneuvojaksi ja personal traineriksi Savonlinnasta. 

Kuitenkin loppujen lopuksi olen oman elämäni ”seppä” sen isompia ”meriittejä” sanomatta ja tulevaisuudessa halu on löytää se oma kutsumus jota tehdä. Tulevassa ammatissa halu on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, välittää ”liikunta” sanomaa eteenpäin, auttaa ihmisiä liikkumaan luonnollisemmin ja kehittämään keinoja, joilla jokainen voi saada elämäänsä lisää terveellisempiä tunteja, vuorokausia ja tärkeimpänä, tuntea olonsa energisemmäksi ja terveellisemmäksi.

Omat arvot? Vaikea kysymys, mutta mitä koen arvostavani isosti ja mitkä asiat koen todella merkittäviksi elämässäni ovat: läheiset, ystävät, onnellisuus, hyvinvointi, liikunta, intohimo, ravinto, tietoisuus, oppiminen, kiitollisuus, ilo, jakaminen, työn merkitys, oma kädenjälki ja muiden ihmisten auttaminen. Näitä arvoja harjoittelen elämässäni käyttämään ja haluan blogissamme tuoda esille.

Blogissamme haluan tuoda omia ajatuksia esille liittyen liikuntaan, treenivinkkeihin sekä kuinka voit haalia itsellesi terveyttä edistäviä elämäntapoja. Tosin onko olemassa omia ajatuksia? Vai kenties onko ne muualta poimittuja? No kuitenkin haluan välittää eteenpäin sanomaa, joka sisältää terveyttä ja sen lukijat voivat haalia tätä tietoa itselleen sekä halutessaan voivat käyttää näitä vinkkejä elämässään ja voida paremmin.


Tästä alkaa meidän blogi, tervetuloa matkaan mukaan!




Tarina syömishäiriöstäni

Aihe, josta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa, on oma kokemukseni syömishäiriöstä, ja etenkin anoreksiasta. Käynkin tässä tekstissä läpi k...