Meditaation normalisoiminen

Sain juuri hetkittäin luettua Joe Dispenzan kirjan ”Luo itsesi uudelleen: Opas mielen rajoitteiden purkamiseen”. Kirja herätti minut ajattelemaan maailmaa hieman eri tavalla. En kuitenkaan aijo paljastaa kirjan sisältöä tässä tekstissä, mutta voin antaa suuren suosituksen kirjan lukemiselle. Suosittelen varsinkin, jos oman ajattelun ja maailmankatsomuksen haastaminen kiinnostaa. Kirjasta inspiroituneena haluaisin kuitenkin jakaa muutaman sanan mediaatiosta.

Moni mieltää meditaation jollakin tapaa mystiseksi ja enemmän ehkä uskonnolliseksi harjoitteeksi. Niin myös minäkin olen mieltänyt. Meditaatiot, erilaiset mindfulness ja tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat kuitenkin yhä useamman menestystä, onnea ja unelmiaan tavoittelevien ja niitä saavuttaineiden henkilöiden työkalupakissa. Meditaation aikeet eivät siis tarvitse olla uskonnollisia tai hengellisiä, vaan meditaatiota voidaan käyttää itsensä kehittämiseen ja uudelleen luomiseen. Meditaation avulla voimme saavuttaa kaiken sen, mitä olemme aina halunneet. Heräsikö kiinnostus?

Tutustuminen

Tiibetin kielessä meditaatio tarkoittaa ”tutustumista”. Itse näenkin meditaation harjoitteena, jonka avulla pystyy tutustumaan syvemmin itseensä ja mieleensä. Meditaatio tarjoaa mahdollisuuden siirtyä itsenään olemisesta itsensä tarkkailijaksi eli toisin sanoen siirtymään tekijästä katsojaksi. Tässä meditatiivisessa tilassa meidän on mahdollista tarkkailla mm. seuraavia asioita itsestämme:

• minkälainen ihminen minä olen
• mitä usein tunnen
• mitä usein ajattelen
• miten reagoin näihin tunteisiin ja ajatuksiin
• mistä ne juontavat juurensa ja miten ne vaikuttavat minuun ihmisenä
• miten ne vaikuttavat käyttäytymiseeni, valintoihin, mitä teen sekä siihen kuinka elän elämääni
• olenko ulkoisesti aidosti minä
• annanko itselleni sitä rakkautta ja kiitollisuutta, mitä ansaitsen

Usein täytämme päivämme askareilla, joita hoidamme toinen toisensa jälkeen. Aamu saattaa alkaa kiireisesti, päivä vierähtää töissä, iltapäivästä on aikaa ehkä omalle harrastuksella ja perheelle, ja sitten illalla mietimme kulunutta päivää ja murehdimme jo huomista. Tämä esimerkki on aika kärjistetty, mutta uskon, että moni siltikin pystyy samaistumaan.

Montako kertaa tuon päivän aikana oikeasti pysähdymme, hengitämme, olemme läsnä, kuuntelemme itseämme ja olemme kiitollisia, täynnä rakkauden ja onnen tunteita. Kiireen keskellä tuntuu ehkä mahdottomalta ajatella, että istuisimme hetken paikallamme, pitäisimme tauon ympäröivästä maailmasta, ei siten, että syventyisimme sosiaalisen median maailmaan, vaan niin, että tutustuisimme meille kaikista tärkeimpään henkilöön, itseemme.

Meditaatio työkaluna muutoksessa

Voimme käyttää meditaatiota niin kehon rentouttamiseen ja stressin lieventämiseen kuin omien ajatuksien ja tunteiden tarkasteluun. Voimme kuitenkin käyttää meditaatiota myös suurempiin tavoitteisiin kuten uuden luomiseen ja muutoksien tekoon.

Meditaatiossa kiehtovaa onkin se, että voimme uneksia, unelmoida, suunnitella ja elää ajatuksissamme hyvin vahvasti ja aidosti sitä elämää ja juuri sellaisena ihmisenä kuin vain haluamme. Voimme meditatiivisessa tilassa muuttaa itseämme ja elämäämme. Voimme saavuttaa asioita, joista et välttämättä ole uskaltanut edes unelmoida. Ajatuksilla on valtava voima.

Meillä on paljon tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja, joita olemme tiedostamattamme ja ehkä joskus tietoisesti lakaisseet maton alle piiloon. Kysynkin siis, oletko koskaan täyttänyt arkeasi kiireellä, koska pidät ajatuksesi mielummin tekemisessä, ympäristössä tai toisissa ihmisissä, kuin itsessäsi? Oletko koskaan tuntenut yksin oloa tai tekemättömyyttä ahdistavaksi, koska nämä maton alle lakaistut muistojen pölyt pyrkivät pintaan aiheuttaen epämukavuutta? Jos olet, niin nyt on hyvä tehdä siihen muutos.

Jotta pystyy muuttamaan itseään ja elämäänsä, on aluksi lakattava olemasta vanha itsensä, jotta saa tilaa uudelle itselleen. On mahdotonta luoda mitään uutta, jos on vahvasti kytköksissä menneesseen ja menneisiin tunnetiloihin. On mahdotonta odottaa elämältä onnea ja muutosta, jos tuntee olonsa joka päivä onnettomaksi, ja ajattelee ja sitä kautta kokee jatkuvasti onnettomuuden tunteita. Onneksi sinä pystyt vaikuttamaan edessäsi olevaan tulevaisuuteen. Sinun täytyy vain tutustua itseesi ja luoda ja opetella uusia ajatuksia, ajatusmalleja, tunteita ja käyttäytymismalleja.

Meditaation aallot aivoissa

Dispenza tuo kirjassaan esille, mitä aivoissa tapahtuu meditaation aikana ja mihin siinä tulisi pyrkiä. Tämä auttoi itseäni ymmärtämään, että meditaatio ei ole mitään mystistä, vaan se perustuu aidosti aivojen sähköiseen toimintaan.

Aivojen sähköiset aallot koostuvat eri taajuuksista:

• Beta – yli 13 värähdystä sekunissa
• Alfa – 8–13 värähdystä sekunissa
• Theta – 4–8 värähdystä sekunissa
• Delta – 0,5–4 värähdystä sekunissa

Aivoaaltomallit

Mitä aivoaallot tarkoittavat käytännössä:

• Beta – Meidän päivittäinen ajattelu, tietoinen ja analyyttinen ajattelu, joka koostuu eri tason beta-aalloista.
• Alfa – Kun suljemme silmämme ja aistinvarainen tiedosaanti vähenee, hermojärjestelmällemme siirtyyy vähemmän tietoa à aivoaallot hiljenevät luonnollisesti alfa-aalloille ja rentoudumme.
• Theta – Unen ja valvetilan rajamaa, kun tietoinen mielemme on hereillä, mutta kehomme on melkein unessa.
• Delta – Syvä uni, kun tiedostaminen on vähäistä ja kehomme ennallistaa itseään.

Meditaatiossa pyritään siirtymään betatasolta alfatasolle ja siitä thetatasolle. Meditaatiossa halutaan siis hiljentää kehon aistimukset, irtautua ympäristöstä ja ajasta ja siirtyä alitajuntaan. Alitajunnassamme sijaitsevat kaikki epämieluisat tavat ja käyttäytymismallit, jotka voivat juontaa juurensa jo varhaisesta lapsuudesta saakka. Thetatasolla on mahdollista unelmoida, muuttaa tiedostamattomia ohjelmistoja ja luoda vapaasti ilman esteitä ja häiriöitä.

Jatkuvasti muovautuvat aivot

Aivomme ovat uskomattoman muovautuvaa materiaalia. Ennen uskottiin aivojen kehittyvän 25-vuotiaaksi, jonka jälkeen ne lähtisivät iän myötä rappeutumaan. Näin ei kuitenkaan ole. Aivot kehittyvät pitkälle vanhuuteen asti.

Vanhentuneita hermoverkkoja ja -yhteyksiä katkeaa, jos niitä ei käytetä, ja uusia syntyy harjoittelun ja toistojen myötä. Erilaiset aivopähkinät ja haasteet, sosiaaliset suhteet, liikunta ja terveellinen ravinto tukevat aivojen kehittymistä ja uusien hermoverkkojen kytkeytymistä. Ja et varmaan ylläty, jos sanon, että meditatiivisten harjoitteiden, mindfulnessin ja tietoisen läsnäolon harjoitteiden tekeminen kehittävät ajattelua ja parantavat muistia.

Meidän on mahdollista vaikuttaa aivojemme hermoverkkojen muovautumiseen ajattelumme ja toimintamme kautta. Jos aina ajattelee ja käyttäytyy samalla tavalla, vahvistaa tiettyjä hermoverkkoja aivoissaan, jotka vain vahvistuvat ja vahvistuvat ajan myötä. Tämän takia on vaikeampi käyttää muita, heikompia hermoverkkoja, ja siten vaikeampi käyttää myös erilaisia tapoja ajatella ja toimia.

Onneksi pystymme hieman huijaamaan aivojamme. Huijaamisen lisäksi tarvitsemme myös säännöllistä ja jatkuvaa harjoittelua, jotta saamme luotua uusia ja vahvoja hermoverkkoja.

Tietoisella pyrkimyksellä voimme estää mieltä ja kehoa toimimasta vanhojen mallien eli vanhojen ajatusten, tunteiden ja toiminnan mukaisesti. Kun teemme näin, vanhat hermoverkot heikkenevät ja purkautuvat.

Pystymme jatkuvalla pohdiskelulla siitä, millainen haluamme olla, mitä haluamme tuntea, miten haluamme käyttäytyä ja miten haluamme elää, luomaan ja kytkemään uusia hermoverkkoja. Pohdinnan tulee olla mahdollisimman syvällistä, aitoa ja yhdistää sekä ajatuksen että tunteen uudesta minästä. Pohdinnan toistuessa yhä useammin keho alkaa tottumaan tähän uuteen olotilaan ja mielentilaan. Uuteen tottuminen tulee väistämättä johtamaan haluttuun muutokseen. Eikö kuulostakin ihan järkevältä?

Meditaation harjoittaminen

Seuraavaksi herääkin varmasti kysymys, että kuinka meditaatiota sitten voidaan harjoittaa? En pysty vielä kirjoittamaan aiheesta kokemuksen pohjalta, sillä olen vasta parin viikon ajan perehtynyt käytännön harjoitteluun. Tulen tästä aiheesta varmasti kirjoittamaan jatkossa lisää ja jakamaan omaa kokemusta ja vinkkejä.

Dispenzan kirjassa käydään läpi vaihe vaiheelta meditaatio, jonka tarkoituksena on opetella luomaan itsensä uudelleen. Dispenza tuo vahvasti esille sen, että aluksi on opeteltava rentoutumaan ja siirtymään alitajuntaan, ennen kuin vanhan minän purkaminen ja uuden minän luominen voidaan aloittaa. Meditaation harjoittaminen kannattaa siis aloittaa betatilasta alfatilaan siirtymisestä, ja sitten lähteä tavoittelemaan thetatilaa.

Äänitteet

Meditaation aloittamiseen ja harjoitteluun löytyy kuitenkin valtavasti erilaisia äänitteitä ilmaiseksi, joita voi hyödyntää. Äänitteiden nimestä tai kuvauksesta käy yleensä ilmi, mitä aihetta siinä käsitellään. Äänitteissä saatetaan käyttää apuna hengitystä tai erilaisia tietoisen läsnäolon menetelmiä. Varsinkin alussa keskittyminen herpaantuu herkästi ajatustenjuoksun tai ulkoisten ärsykkeiden kuten äänien takia, siksi meditaatioäänitteiden käyttö helpottaa keskittymistä harjoitteeseen.

Suosittelen aluksi siis kokeilemaan erilaisia ohjattuja meditaatioita, jotta pääset hieman jyvälle, minkälaisia menetelmiä kehon rentouttamiseen voidaan käyttää. Kun löydät itsellesi sopivan tavan, joka johdattelee aivoaaltosi alfatasolle, kannattaa se opetella niin ettet tarvitse äänitettä enää.

Mitä tarvitset meditaatioon

Meditaatioon et tarvitse muuta kuin rauhallisen ja hiljaisen tilan sekä korvatulpat, jos olet todella herkkä äänille, kuten minä olen. Pimeä tila ei ole välttämätön, mutta helpottaa silmien kiinni pysymistä.

Tarvitset tietysti avoimen ja läsnäolevan mielentilan. Opetteluun tarvitaan myös paljon kärsivällisyyttä. Keskittyminen herpaantuu aluksi helposti, mutta itselleen täytyy olla lempeä, ja harjoittelua täytyy vain jatkaa sitkeästi.

Kun et käytä meditaatioon äänitteitä, voit laittaa taustalle soimaan rauhoittavaa musiikkia. Musiikin kannattaa kuitenkin olla sanatonta, jottei tule laulettua mukana! Itse olen käyttänyt musiikkia, joka perustuu värähtelyyn ja tiettyihin taajuuksiin. Niitä löytyy helposti musiikkipalveluista hakusanalla ”meditation music”.

Milloin kannattaa meditoida

Parhaat aikaikkunat meditoinnille ovat aamuisin heräämisen jälkeen ja iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Aamuisin ja iltaisin aivoaallot siirtyvät helpommin alfatasolle. Päivällä aivoaallot ovat vahvasti beta-aaltojen eri tasoilla. Tällöin vahvasta tietoisen ja analyyttisen ajattelun tilasta on haastavampaa päästä alitajuntaan.

Kiitos, jos jaksoit perehtyä tekstiin kokonaan. Sait nyt tietoa meditaatiosta ja sen harjoittelemisen aloittamisesta. Toivottavasti tieto herätti kiinnostuksesi ja hyödyit siitä. Palaan varmasti aiheeseen vielä uudestaan. Siihen mennessä opiskelen ja harjoittelen itse hieman lisää!

Joe Dispenzan kirja, josta mainitsin tekstissä

Rohkaisen sinua kokeilemaan meditaatiota edes yhden kerran.

Voit saada tästä uuden työkalun, jolla pystyt kehittämään hyvinvointiasi tai astumaan lähemmäs unelmiesi saavuttamista.

Ole avoin. Ole kiitollinen ja rakasta. Luota.

-Jonna