Meditaation normalisoiminen
Meditaation normalisoiminen
Sain juuri
hetkittäin luettua Joe Dispenzan kirjan ”Luo itsesi uudelleen: Opas mielen
rajoitteiden purkamiseen”. Kirja herätti minut ajattelemaan maailmaa hieman eri
tavalla. En kuitenkaan aijo paljastaa kirjan sisältöä tässä tekstissä, mutta
voin antaa suuren suosituksen kirjan lukemiselle. Suosittelen varsinkin, jos
oman ajattelun ja maailmankatsomuksen haastaminen kiinnostaa. Kirjasta
inspiroituneena haluaisin kuitenkin jakaa muutaman sanan mediaatiosta.
Moni mieltää
meditaation jollakin tapaa mystiseksi ja enemmän ehkä uskonnolliseksi
harjoitteeksi. Niin myös minäkin olen mieltänyt. Meditaatiot, erilaiset mindfulness
ja tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat kuitenkin yhä useamman menestystä,
onnea ja unelmiaan tavoittelevien ja niitä saavuttaineiden henkilöiden
työkalupakissa. Meditaation aikeet eivät siis tarvitse olla uskonnollisia tai
hengellisiä, vaan meditaatiota voidaan käyttää itsensä kehittämiseen ja
uudelleen luomiseen. Meditaation avulla voimme saavuttaa kaiken sen, mitä
olemme aina halunneet. Heräsikö kiinnostus?
Tutustuminen
Tiibetin kielessä
meditaatio tarkoittaa ”tutustumista”. Itse näenkin meditaation harjoitteena,
jonka avulla pystyy tutustumaan syvemmin itseensä ja mieleensä. Meditaatio
tarjoaa mahdollisuuden siirtyä itsenään olemisesta itsensä tarkkailijaksi eli
toisin sanoen siirtymään tekijästä katsojaksi. Tässä meditatiivisessa tilassa
meidän on mahdollista tarkkailla mm. seuraavia asioita itsestämme:
- minkälainen ihminen minä olen
- mitä usein tunnen
- mitä usein ajattelen
- miten reagoin näihin tunteisiin ja ajatuksiin
- mistä ne juontavat juurensa ja miten ne vaikuttavat minuun ihmisenä
- miten ne vaikuttavat käyttäytymiseeni, valintoihin, mitä teen sekä siihen kuinka elän elämääni
- olenko ulkoisesti aidosti minä
- annanko itselleni sitä rakkautta ja kiitollisuutta, mitä ansaitsen
Usein täytämme
päivämme askareilla, joita hoidamme toinen toisensa jälkeen. Aamu saattaa alkaa
kiireisesti, päivä vierähtää töissä, iltapäivästä on aikaa ehkä omalle
harrastuksella ja perheelle, ja sitten illalla mietimme kulunutta päivää ja
murehdimme jo huomista. Tämä esimerkki on aika kärjistetty, mutta uskon, että
moni siltikin pystyy samaistumaan.
Montako kertaa tuon päivän aikana oikeasti pysähdymme, hengitämme, olemme läsnä, kuuntelemme itseämme ja olemme kiitollisia, täynnä rakkauden ja onnen tunteita. Kiireen keskellä tuntuu ehkä mahdottomalta ajatella, että istuisimme hetken paikallamme, pitäisimme tauon ympäröivästä maailmasta, ei siten, että syventyisimme sosiaalisen median maailmaan, vaan niin, että tutustuisimme meille kaikista tärkeimpään henkilöön, itseemme.
Meditaatio työkaluna muutoksessa
Voimme käyttää
meditaatiota niin kehon rentouttamiseen ja stressin lieventämiseen kuin omien
ajatuksien ja tunteiden tarkasteluun. Voimme kuitenkin käyttää meditaatiota
myös suurempiin tavoitteisiin kuten uuden luomiseen ja muutoksien tekoon.
Meditaatiossa
kiehtovaa onkin se, että voimme uneksia, unelmoida, suunnitella ja elää
ajatuksissamme hyvin vahvasti ja aidosti sitä elämää ja juuri sellaisena
ihmisenä kuin vain haluamme. Voimme meditatiivisessa tilassa muuttaa itseämme
ja elämäämme. Voimme saavuttaa asioita, joista et välttämättä ole uskaltanut
edes unelmoida. Ajatuksilla on valtava voima.
Meillä on paljon
tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja, joita olemme tiedostamattamme ja
ehkä joskus tietoisesti lakaisseet maton alle piiloon. Kysynkin siis, oletko
koskaan täyttänyt arkeasi kiireellä, koska pidät ajatuksesi mielummin
tekemisessä, ympäristössä tai toisissa ihmisissä, kuin itsessäsi? Oletko
koskaan tuntenut yksin oloa tai tekemättömyyttä ahdistavaksi, koska nämä maton
alle lakaistut muistojen pölyt pyrkivät pintaan aiheuttaen epämukavuutta? Jos
olet, niin nyt on hyvä tehdä siihen muutos.
Jotta pystyy muuttamaan itseään ja elämäänsä, on aluksi lakattava olemasta vanha itsensä, jotta saa tilaa uudelle itselleen. On mahdotonta luoda mitään uutta, jos on vahvasti kytköksissä menneesseen ja menneisiin tunnetiloihin. On mahdotonta odottaa elämältä onnea ja muutosta, jos tuntee olonsa joka päivä onnettomaksi, ja ajattelee ja sitä kautta kokee jatkuvasti onnettomuuden tunteita. Onneksi sinä pystyt vaikuttamaan edessäsi olevaan tulevaisuuteen. Sinun täytyy vain tutustua itseesi ja luoda ja opetella uusia ajatuksia, ajatusmalleja, tunteita ja käyttäytymismalleja.
Meditaation aallot aivoissa
Dispenza tuo
kirjassaan esille, mitä aivoissa tapahtuu meditaation aikana ja mihin siinä
tulisi pyrkiä. Tämä auttoi itseäni ymmärtämään, että meditaatio ei ole mitään
mystistä, vaan se perustuu aidosti aivojen sähköiseen toimintaan.
Aivojen sähköiset aallot koostuvat eri taajuuksista:
- Beta – yli 13 värähdystä sekunissa
- Alfa – 8–13 värähdystä sekunissa
- Theta – 4–8 värähdystä sekunissa
- Delta – 0,5–4 värähdystä sekunissa
Mitä aivoaallot tarkoittavat käytännössä:
- Beta – Meidän päivittäinen ajattelu, tietoinen ja analyyttinen ajattelu, joka koostuu eri tason beta-aalloista.
- Alfa – Kun
suljemme silmämme ja aistinvarainen tiedosaanti vähenee, hermojärjestelmällemme
siirtyyy vähemmän tietoa à aivoaallot hiljenevät luonnollisesti
alfa-aalloille ja rentoudumme.
- Theta – Unen ja valvetilan rajamaa, kun tietoinen mielemme on hereillä, mutta kehomme on melkein unessa.
- Delta – Syvä uni, kun tiedostaminen on vähäistä ja kehomme ennallistaa itseään.
Meditaatiossa pyritään siirtymään betatasolta alfatasolle ja siitä thetatasolle. Meditaatiossa halutaan siis hiljentää kehon aistimukset, irtautua ympäristöstä ja ajasta ja siirtyä alitajuntaan. Alitajunnassamme sijaitsevat kaikki epämieluisat tavat ja käyttäytymismallit, jotka voivat juontaa juurensa jo varhaisesta lapsuudesta saakka. Thetatasolla on mahdollista unelmoida, muuttaa tiedostamattomia ohjelmistoja ja luoda vapaasti ilman esteitä ja häiriöitä.
Jatkuvasti muovautuvat aivot
Aivomme ovat
uskomattoman muovautuvaa materiaalia. Ennen uskottiin aivojen kehittyvän
25-vuotiaaksi, jonka jälkeen ne lähtisivät iän myötä rappeutumaan. Näin ei
kuitenkaan ole. Aivot kehittyvät pitkälle vanhuuteen asti.
Vanhentuneita
hermoverkkoja ja -yhteyksiä katkeaa, jos niitä ei käytetä, ja uusia syntyy
harjoittelun ja toistojen myötä. Erilaiset aivopähkinät ja haasteet,
sosiaaliset suhteet, liikunta ja terveellinen ravinto tukevat aivojen
kehittymistä ja uusien hermoverkkojen kytkeytymistä. Ja et varmaan ylläty, jos
sanon, että meditatiivisten harjoitteiden, mindfulnessin ja tietoisen läsnäolon
harjoitteiden tekeminen kehittävät ajattelua ja parantavat muistia.
Meidän on
mahdollista vaikuttaa aivojemme hermoverkkojen muovautumiseen ajattelumme ja
toimintamme kautta. Jos aina ajattelee ja käyttäytyy samalla tavalla, vahvistaa
tiettyjä hermoverkkoja aivoissaan, jotka vain vahvistuvat ja vahvistuvat ajan
myötä. Tämän takia on vaikeampi käyttää muita, heikompia hermoverkkoja, ja
siten vaikeampi käyttää myös erilaisia tapoja ajatella ja toimia.
Onneksi pystymme
hieman huijaamaan aivojamme. Huijaamisen lisäksi tarvitsemme myös säännöllistä
ja jatkuvaa harjoittelua, jotta saamme luotua uusia ja vahvoja hermoverkkoja.
Tietoisella
pyrkimyksellä voimme estää mieltä ja kehoa toimimasta vanhojen mallien eli
vanhojen ajatusten, tunteiden ja toiminnan mukaisesti. Kun teemme näin, vanhat
hermoverkot heikkenevät ja purkautuvat.
Pystymme jatkuvalla pohdiskelulla siitä, millainen haluamme olla, mitä haluamme tuntea, miten haluamme käyttäytyä ja miten haluamme elää, luomaan ja kytkemään uusia hermoverkkoja. Pohdinnan tulee olla mahdollisimman syvällistä, aitoa ja yhdistää sekä ajatuksen että tunteen uudesta minästä. Pohdinnan toistuessa yhä useammin keho alkaa tottumaan tähän uuteen olotilaan ja mielentilaan. Uuteen tottuminen tulee väistämättä johtamaan haluttuun muutokseen. Eikö kuulostakin ihan järkevältä?
Meditaation harjoittaminen
Seuraavaksi herääkin
varmasti kysymys, että kuinka meditaatiota sitten voidaan harjoittaa? En pysty vielä
kirjoittamaan aiheesta kokemuksen pohjalta, sillä olen vasta parin viikon ajan
perehtynyt käytännön harjoitteluun. Tulen tästä aiheesta varmasti kirjoittamaan
jatkossa lisää ja jakamaan omaa kokemusta ja vinkkejä.
Dispenzan kirjassa
käydään läpi vaihe vaiheelta meditaatio, jonka tarkoituksena on opetella luomaan
itsensä uudelleen. Dispenza tuo vahvasti esille sen, että aluksi on opeteltava rentoutumaan
ja siirtymään alitajuntaan, ennen kuin vanhan minän purkaminen ja uuden minän
luominen voidaan aloittaa. Meditaation harjoittaminen kannattaa siis aloittaa betatilasta
alfatilaan siirtymisestä, ja sitten lähteä tavoittelemaan thetatilaa.
Äänitteet
Meditaation aloittamiseen
ja harjoitteluun löytyy kuitenkin valtavasti erilaisia äänitteitä ilmaiseksi,
joita voi hyödyntää. Äänitteiden nimestä tai kuvauksesta käy yleensä ilmi, mitä
aihetta siinä käsitellään. Äänitteissä saatetaan käyttää apuna hengitystä tai
erilaisia tietoisen läsnäolon menetelmiä. Varsinkin alussa keskittyminen
herpaantuu herkästi ajatustenjuoksun tai ulkoisten ärsykkeiden kuten äänien
takia, siksi meditaatioäänitteiden käyttö helpottaa keskittymistä harjoitteeseen.
Suosittelen
aluksi siis kokeilemaan erilaisia ohjattuja meditaatioita, jotta pääset hieman
jyvälle, minkälaisia menetelmiä kehon rentouttamiseen voidaan käyttää. Kun löydät
itsellesi sopivan tavan, joka johdattelee aivoaaltosi alfatasolle, kannattaa se
opetella niin ettet tarvitse äänitettä enää.
Mitä tarvitset meditaatioon
Meditaatioon et
tarvitse muuta kuin rauhallisen ja hiljaisen tilan sekä korvatulpat, jos olet todella
herkkä äänille, kuten minä olen. Pimeä tila ei ole välttämätön, mutta helpottaa
silmien kiinni pysymistä.
Tarvitset tietysti
avoimen ja läsnäolevan mielentilan. Opetteluun tarvitaan myös paljon
kärsivällisyyttä. Keskittyminen herpaantuu aluksi helposti, mutta itselleen
täytyy olla lempeä, ja harjoittelua täytyy vain jatkaa sitkeästi.
Kun et käytä meditaatioon
äänitteitä, voit laittaa taustalle soimaan rauhoittavaa musiikkia. Musiikin
kannattaa kuitenkin olla sanatonta, jottei tule laulettua mukana! Itse olen käyttänyt
musiikkia, joka perustuu värähtelyyn ja tiettyihin taajuuksiin. Niitä löytyy
helposti musiikkipalveluista hakusanalla ”meditation music”.
Milloin kannattaa meditoida
Parhaat aikaikkunat
meditoinnille ovat aamuisin heräämisen jälkeen ja iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
Aamuisin ja iltaisin aivoaallot siirtyvät helpommin alfatasolle. Päivällä
aivoaallot ovat vahvasti beta-aaltojen eri tasoilla. Tällöin vahvasta tietoisen
ja analyyttisen ajattelun tilasta on haastavampaa päästä alitajuntaan.
Kiitos, jos jaksoit perehtyä tekstiin kokonaan. Sait nyt tietoa meditaatiosta ja sen harjoittelemisen aloittamisesta. Toivottavasti tieto herätti kiinnostuksesi ja hyödyit siitä. Palaan varmasti aiheeseen vielä uudestaan. Siihen mennessä opiskelen ja harjoittelen itse hieman lisää!
Joe Dispenzan kirja, josta mainitsin tekstissä
Rohkaisen sinua kokeilemaan meditaatiota edes
yhden kerran.
Voit saada tästä uuden työkalun, jolla pystyt
kehittämään hyvinvointiasi tai astumaan lähemmäs unelmiesi saavuttamista.
Ole avoin. Ole kiitollinen ja rakasta. Luota.
-Jonna
Kommentit
Lähetä kommentti