Villiä voimaa luonnosta

Olen pitkään tiedostanut villiyrttien ja -vihannesten olemassa olon, mutta niitä ei vain ole omissa kokkailuissa tullut käytettyä. Syynä tähän on varmasti ollut epäilevä asenne sekä niiden tunnistamisen että käytön suhteen. Lapsuudessa voikukilla ammuttiin toinen toisiaan ja ketunleipää syötiin koulussa välitunneilla vatsat kipeiksi. Sienien ja erityisesti marjojen poimiminen ja käyttö on kuitenkin periytynyt vahvasti sukupolvelta toiselle.

Villinä kasvaneet, syötäväksi sopivat kasvit ovat pakattu monilla luonnollisilla ravinteilla ja ne ovat oikeaa superruokaa. Villiyrttejähän onkin käytetty jo pitkään erityisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin, niiden sisältämien ravinteiden ja parantavien vaikutusten myötä. Villiyrttejä kasvaa jokapuolella lähiympäristössä, puistoissa, pihoissa ja metsissä. Poimiessa kannattaa kuitenkin varmistaa, että alue on puhdas eikä sijaitse teiden lähettyvillä.

Villiyrtit ovat siis oikeaa superruokaa keholle ja ilmaista lähiruokaa, parhaassa tapauksessa vielä omalta takapihalta kerättynä! Voisiko sen ihanempaa yhdistelmää olla.

Olen itse vielä aloitteleva villiyrttien kerääjä ja käyttäjä, ja siksi halusinkin kirjoittaa tästä aiheesta ja antaa sinulle vinkkejä, jotka olen itse kokenut toimiviksi. Esittelen myös kolme ihanaa helposti tunnistettavaa villiyrttiä ja niiden huikeita terveysvaikutuksia. Olen itse aloittanut näillä villiyrteillä viime vuonna ja ne ovat saaneetkin oman paikkansa meidän keittiössä ja ruoanlaitossa. Niistä kohta lisää!

Aloitteleva kerääjä

Opettelu ja tunnistaminen

Syötäväksi kelpaavia villiyrttejä esiintyy luonnossa hyvin monta erilaista. Ei kannata kuitenkaan antaa epätoivon vallata, koska kaikkea ei tarvitse opetella tunnistamaan eikä hyödyntämään. Suosittelen silti vahvasti ottamaan kokeiluun edes muutaman helposti tunnistettavissa olevan villiyrtin ja voin luvata, että innostus vie mennessään ja pian kokeiletkin jo jotakin toista yrttiä.

Villiyrteistä löydät tietoa niin kirjallisuudesta kuin netistäkin kuvien kera. Kannattaa siis perehtyä yhteen villiyrttiin kerrallaan, tunnistaa se luonnossa ja keksiä sille ainakin yksi käyttötapa. Se on jo huomattavan iso askel eteenpäin. Jos et ole varma jonkin kasvin tunnistamisesta tai myrkyttömyydestä, on se parempi jättää luontoon ja perehtyä asiaan ensin tarkemmin.

Maku

Villiyrttien maku on usein voimakas tai kitkerä. Mitä vahvemman maun yrtti omaa sen enemmän se sisältää ravinteita. Tämän tiedostaessaan pieni kitkeryys ei haittaa ollenkaan! Moni villiyrtti voi siltikin yksistään maistua omaan makuun liiankin vahvalta, mutta silloin kannattaa yhdistää yrttiä muihin tavanomaisempiin raaka-aineisiin ja maistaa niitä yhdessä. Makua voi usein pehmentää myös erilaisilla kastikkeilla. Oma makuaisti tottuu pikkuhiljaa villiin makuun, joten ei kannata luovuttaa vielä ensimmäisillä maistelukerroilla, se vie vain hieman aikaa.

Kerääminen

Keräämiseen tarvittavat välineet ovat minimaaliset:

• Kori tai pussi yrttejä varten,
• Sakset (eivät ole välttämättömät, mutta nokkosen keräämiseen suositeltavat),
• Hansikkaat, kun kerätään mm. nokkosta,
• Kumisaappaat, jos liikutaan märillä alueilla tai alueilla, joissa esiintyy käärmeitä.

Villiyrttien, marjojen ja sienten keräämiseen pätee jokamiehenoikeudet. Saat siis kerätä villiä voimaa luonnosta laillisesti, kunhan et aiheuta häiriötä tai haittaa toisille tai vahingoita luontoa. Puun osien keräämiseen, kuten kuusenkerkkä ja mahla, kasvien juurten ja jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa.

Eli ei muuta kuin kori mukaan ja uteliaana kohti omaa takapihaa tai lähimetsää!

Helposti tunnistettavat villiyrtit

Helposti tunnistettavissa ja useammalle tutut villiyrtit, joiden ravintorikasta sisältöä käydään pian läpi, ovat nokkonen, maitohorsma ja voikukka. Näistä nokkonen ja maitohorsma ovat maullisesti helposti lähestyttäviä, mutta voikukka tarvitsee hieman totuttelua.

Nokkonen

Oi niitä lapuudenkesien muistoja, kun tuli seikkailtua vapaana, ilman murheita huomisesta, lyhyissä kesävaatteista, luonnossa läpi pusikoiden, jotka olivat tietenkin täynnä ihania, polttavia ja voimakkaan tuoksuisia nokkosia. Sitten oli kädet ja jalat nokkosihottumaa täynnä, sattui ja kutisi, mutta äiti hoivasi ja levitti niihin rasvaa. Näistä muistoista huolimatta nokkonen on hyvin ravinteikas ja monikäyttöinen villiyrtti, jota mielestäni jokaisen tulisi hyödyntää omassa keittiössä.

Tiesitkö, että nokkosien varsien kuiduista on aiemmin tehty liina- ja alusvaatteita sekä säkkejä ja verkkoja. Myöhemmin meille tuttu pellava on syrjäyttänyt nokkosen. Samoin kävi myös pinaatin kanssa. Vaikka nokkonen on tunnettu jo Rooman valtakunnan ajoilta, pinaatin viljely syrjäytti nokkosen. Tämä on mielestäni hassua, koska nokkosta kasvaa valtoimenaan joka puolella ja ihan omatoimisesti ja nokkosen ravintoarvotkin hakkaavat pinaatin ravintoarvot mennentullen.

Nuoria 10—15 cm nokkosia voidaan kerätä ja hyödyntää kokonaisina. Nokkosen kasvaessa vanhemmaksi, kannattaa siitä hyödyntää lehdet ja kukinnot. Nokkosia on kerättävä hansikkaat kädessä. Niiden poltinkarvat kuitenkin tuhoutuvat murskatessa tai ryöpätessä. Nokkosta voi myös kuivata ja murskata jauheeksi. Kuivaaminen on mielestäni kätevä tapa säilöä nokkosta ja käyttää sitä pitkin vuotta ripauksena melkein joka ruokaan.

Polttavan kova sisältö

• A-, B-, C- ja K-vitamiini
• Pii
• Rauta
• Kalsium
• Magnesium
• Fosfori
• Klorofylli
• Mineraaleja
• Karotenoideja
• Rasvahappoja
• Välttämättömiä aminohappoja
• Antioksidanttisia ominaisuuksia omaavia polyfenoleita
• Nokkosen siemenet sisältävät A-vitamiinin lisäksi K1-vitamiinia ja jodia.

Nokkosen terveysvaikutukset 

• Vastustuskyvyn lisääminen - Nokkonen sisältää paljon ravintoaineita, mutta erityisesti paljon vastustuskykyä lisäävää C-vitamiinia. Nokkosta pidetäänkin vahvistavana ja vastustuskykyä lisäävänä kasvina.
• Hengitysoireiden helpottaminen - Nokkosta on käytetty heinänuhan, astman ja kausiallergioiden hoidossa.
• Verensokerin alentaminen ja verenpaineen tasaaminen - Nokkonen lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää.
• Imettävien äitien maidonerityksen lisääminen
• Hiustenkasvun tehostaminen ja hiustenlähdön ehkäiseminen - Nokkonen sisältää paljon piidioksidia eli silikaa ja rikkä, joita hiukset tarvitsevat kasvaakseen.
• Ihon hoito - Aknen lieventäminen, bakteeritulehduksien ehkäiseminen, haavojen paranemisen tehostaminen ja ryppyjen muodostumisen ehkäiseminen.
• Kehon puhdistus - Nokkonen on Nesteenpoistaja (diureetti) ja se edistää suoliston toimintaa ja virtsan eritystä, sekä stimuloi munuaisten toimintaa ja poistaa virtsahappoja.
• PMS -oireiden helpottaminen ja kuukautisvuodon vähentäminen
• Eturauhasen liikakasvuun edullinen vaikutus

 

Miten nokkosta voidaan käyttää?

Nokkosta voidaan käyttää melkeinpä mihin ruokaan tahansa tai kuten pinaattia. Sitä voi lisätä muhennoksiin, keittoihin, pestoon, piiraisiin, smoothieen, vain mielikuvitus on rajana. Nokkosen siemeniä voidaan kerätä ja käyttää sellaisenaan ruoan lisukkeena tai smoothien tai aamupuuron päälle ripoteltuna. Nokkosta voidaan käyttää yrttihaudukkeena teen tapaan tai vaikka kylpy-yrttinä.

Nokkosta voi käyttää ryöpättynä tai kuivattuna. Itse suosin kuivausta, jolloin nokkosta on ympäri vuoden kaapissa. Kuivauksen voi suorittaa uunissa matalassa lämpötilassa tai saunassa jälkilämmöllä. Itse suosin kuitenkin kuivausta punotussa ja ilmavassa korissa tai roikkumaan ripustettuna.

Maitohorsma

Ihana, ihana ja vielä kerran ihana horsma eli rentun ruusu. Olisinpa jo aiemmin tiennyt, että horsmaa saa syödä. Horsman nuoret versot ovat parsamaisen rapeita, ja vielä myöhemminkin horsmasta voidaan hyödyntää sen lehtiä ja kauniita liloja kukkia.

Maitohorsman on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa, ja tästä se on saanutkin nimensä. Horsma on yleinen palo- ja hakkuualueilla, mutta se koristaa myös runsain määrin tienvarsia. Venäjällä metsiä kaadettiin ja kaskettiin juurikin horsman leviämisen toivossa. Horsman lehtien keräys oli Venäjällä monelle pääasiallinen tulonlähde ja niistä tehtiin kiinalaisen teen väärennöstä.

 

Hellivä sisältö

• Ravintokuitu
• Kalium
• Kalsium
• Fosfori
• Magnesium
• C-vitamiini
• Valkuaisaineet
• Karoteeni

 

Horsman terveysvaikutukset

Ennen horsman lehdillä ja kukilla on hoidettu vatsatauteja ja vatsahaavaa sekä juurikeittettä on käytetty kurlaukseen. Horsman kukkien ja lehtien sisältämät parkkiaineet supistavat limakalvoja, puhdistavat haavoja ja tukahduttavat verenvuotoa. Horsmalla on myös tulehduksia estäviä vaikutuksia.

 

Miten horsmaa voidaan käyttää

Käytä keväällä ja alkukesästä nuoria horsman versoja kuten parsaa. Syö raakana tai paista voissa tai oliiviöljyssä ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla. Silppua vanhempien yksilöiden lehtiä salaatin joukkoon. Koristele loppukesästä jälkiruoat ja salaatit hempeillä rentun ruusujen kukilla. Kukan vihreä sisus on kitkerämpi kuin terälehdet.

 

Voikukka

Voikukka on siinä mielessä ihana villiyrtti, koska siitä voidaan käyttää kaikki osat juuresta kukkaan ja sitä esiintyy jokaisen takapihalla. Voikukka on kuitenkin näistä kolmesta se maullisesti haastavin. Voikukassa on vahva kitkeryys. Koska ne leviävät ilman pölytystä ja siemenet sisältävät paljon poikkeamia, Suomessa esiintyy yli 500 voikukan pikkulajia. Tästä lajirunsaudesta johtuen voikukkien makukin vaihtelee. Lehdistä teräväreunaiset, rucolaa muistuttavat yksilöt ovat maultaan paljon kitkerämpiä ja vahvempia kuin pyöreäreunaiset. Varjoisilla alueilla kasvavat voikukat ovat vähemmän kitkeriä.

Aurinkoinen sisältö

• Ravintokuitu
• Kalsium
• Kalium
• Seleeni
• Rauta
• B6-, B2-, B1-vitamiini
• A-, C- ja E-vitamiini
• Karoteeni
• Inuliini

Voikukan terveysvaikutukset

• Sappirohto - Juuri lisää sapeneritystä, edistää ruuansulatusta ja vahvistaa maksaa.
• Nestettä poistava rohto - Voikukan aiheuttama nesteen poistuminen kehosta ei verota lääkkeiden tapaan kaliumvarastoja.
• Virtsaneritystä edistävä ominaisuus - Lehtien sisältämät glykosidit, apigeniini ja luteoliini, vaikuttavat virtsaneritystä lisäävästi.
• Kosmetiikassa voikukkaa käytetään yrttinä, jonka ominaisuudet ovat puhdistavia ja kirkastavia.

 

Miten voikukkaa voidaan käyttää

Voikukan lehtiä voidaan käyttää pinaatin tavoin ryöpättynä tai sellaisenaan salaatin tai kasvispatojen joukkossa. Nuoret lehdet ovat parhaimpia. Rasvaisuus, hapokkuus, suolaisuus ja makeus taltuttavat voikukan kitkeryyttä. Sotke voikukan joukkoon salaatinkastiketta, josta löytyvät nämä ominaisuudet. Myös voikukan rapsakoita varsia voi pilkkoa salaatin joukkoon. Voikukan lehtien joukkoon kannattaa aluksi pilkkoa raikasta jäävuorisalaattia, mikä osaltaan myös miedontaa vahvaa makua.

Voikukan kukkanuppuja voidaan paistaa pannulla tai säilöä ja käyttää kapriksien tavoin. Myös avautuneita kukkia voi syödä, joko sellaisenaan, salaatissa tai pannulla käytettynä. Kukkia tulee napsittua pihasta suuhun sellaisenaan. Niiden rakenne on ihanan kevyt ja pehmeä. Makea hunaja toimisi niiden kanssa aivan varmasti. Voikukasta voikin valmistaa myös ”vegaanista hunajaa” eli voikukkasiirappia.

Juurakkoa kannattaa poimia alkukeväästä tai myöhään syksystä ennen routaa, jolloin juuri kerää itseensä suuret määrät vararavintoa. Juurakko tulee pestä hyvin, viipaloida ohueksi ja käyttää joko raakana tai keitettynä.

Vasemmalla kitkerämpi, teräväreunainen lehti ja oikealla miedompi pyöreäreunainen lehti

Lopuksi

Aika vakuuttavat ravintosisällöt ja terveysvaikutukset, vai mitä! Haastan sinut kokeilemaan yhtä näistä villiyrteistä, ja kerro toki kommenttikentässä, mitä siitä teit ja mitä pidit. Jaan seuraavissa postauksissa muutamia reseptejä, joita itse sovellan näihin ihanuuksiin. Seuraavaan kertaan 😊 – Jonna

 

Sivustoja ja lähteitä, joita postauksessa on käytetty:

• Luontoportti.com
• Arktisetaromit.fi
• Yrttitarha.fi
• Hortoilu.fi
• Organicfacts.net
• Arcticwarriors.fi
• Tallberg, S. 2021. Villiyrtti keittokirja. 10. painos. Helsinki: readme.fi.