Villiä voimaa luonnosta
Villiä voimaa luonnosta
Olen pitkään
tiedostanut villiyrttien ja -vihannesten olemassa olon, mutta niitä ei vain ole
omissa kokkailuissa tullut käytettyä. Syynä tähän on varmasti ollut epäilevä
asenne sekä niiden tunnistamisen että käytön suhteen. Lapsuudessa voikukilla
ammuttiin toinen toisiaan ja ketunleipää syötiin koulussa välitunneilla vatsat
kipeiksi. Sienien ja erityisesti marjojen poimiminen ja käyttö on kuitenkin
periytynyt vahvasti sukupolvelta toiselle.
Villinä
kasvaneet, syötäväksi sopivat kasvit ovat pakattu monilla luonnollisilla ravinteilla
ja ne ovat oikeaa superruokaa. Villiyrttejähän onkin käytetty jo pitkään
erityisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin, niiden sisältämien ravinteiden ja
parantavien vaikutusten myötä. Villiyrttejä kasvaa jokapuolella
lähiympäristössä, puistoissa, pihoissa ja metsissä. Poimiessa kannattaa
kuitenkin varmistaa, että alue on puhdas eikä sijaitse teiden lähettyvillä.
Villiyrtit
ovat siis oikeaa superruokaa keholle ja ilmaista lähiruokaa, parhaassa tapauksessa vielä omalta
takapihalta kerättynä! Voisiko sen ihanempaa yhdistelmää olla.
Olen itse vielä aloitteleva villiyrttien kerääjä ja käyttäjä, ja siksi halusinkin kirjoittaa tästä aiheesta ja antaa sinulle vinkkejä, jotka olen itse kokenut toimiviksi. Esittelen myös kolme ihanaa helposti tunnistettavaa villiyrttiä ja niiden huikeita terveysvaikutuksia. Olen itse aloittanut näillä villiyrteillä viime vuonna ja ne ovat saaneetkin oman paikkansa meidän keittiössä ja ruoanlaitossa. Niistä kohta lisää!
Aloitteleva kerääjä
Opettelu ja tunnistaminen
Syötäväksi
kelpaavia villiyrttejä esiintyy luonnossa hyvin monta erilaista. Ei kannata
kuitenkaan antaa epätoivon vallata, koska kaikkea ei tarvitse opetella
tunnistamaan eikä hyödyntämään. Suosittelen silti vahvasti ottamaan kokeiluun
edes muutaman helposti tunnistettavissa olevan villiyrtin ja voin luvata, että
innostus vie mennessään ja pian kokeiletkin jo jotakin toista yrttiä.
Villiyrteistä
löydät tietoa niin kirjallisuudesta kuin netistäkin kuvien kera. Kannattaa siis
perehtyä yhteen villiyrttiin kerrallaan, tunnistaa se luonnossa ja keksiä sille
ainakin yksi käyttötapa. Se on jo huomattavan iso askel eteenpäin. Jos et ole
varma jonkin kasvin tunnistamisesta tai myrkyttömyydestä, on se parempi jättää
luontoon ja perehtyä asiaan ensin tarkemmin.
Maku
Villiyrttien maku
on usein voimakas tai kitkerä. Mitä vahvemman maun yrtti omaa sen enemmän se
sisältää ravinteita. Tämän tiedostaessaan pieni kitkeryys ei haittaa ollenkaan!
Moni villiyrtti voi siltikin yksistään maistua omaan makuun liiankin vahvalta,
mutta silloin kannattaa yhdistää yrttiä muihin tavanomaisempiin raaka-aineisiin
ja maistaa niitä yhdessä. Makua voi usein pehmentää myös erilaisilla
kastikkeilla. Oma makuaisti tottuu pikkuhiljaa villiin makuun, joten ei kannata
luovuttaa vielä ensimmäisillä maistelukerroilla, se vie vain hieman aikaa.
Kerääminen
Keräämiseen
tarvittavat välineet ovat minimaaliset:
- Kori tai pussi yrttejä varten,
- Sakset (eivät ole välttämättömät, mutta nokkosen keräämiseen suositeltavat),
- Hansikkaat, kun kerätään mm. nokkosta,
- Kumisaappaat, jos liikutaan märillä alueilla tai alueilla, joissa esiintyy käärmeitä.
Villiyrttien,
marjojen ja sienten keräämiseen pätee jokamiehenoikeudet. Saat siis kerätä villiä
voimaa luonnosta laillisesti, kunhan et aiheuta häiriötä tai haittaa toisille
tai vahingoita luontoa. Puun osien keräämiseen, kuten kuusenkerkkä ja mahla,
kasvien juurten ja jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa.
Eli ei muuta kuin kori mukaan ja uteliaana kohti omaa takapihaa tai lähimetsää!
Helposti tunnistettavat villiyrtit
Helposti tunnistettavissa ja useammalle tutut villiyrtit, joiden ravintorikasta sisältöä käydään pian läpi, ovat nokkonen, maitohorsma ja voikukka. Näistä nokkonen ja maitohorsma ovat maullisesti helposti lähestyttäviä, mutta voikukka tarvitsee hieman totuttelua.
Nokkonen
Oi niitä lapuudenkesien muistoja, kun tuli seikkailtua vapaana, ilman murheita huomisesta, lyhyissä kesävaatteista, luonnossa läpi pusikoiden, jotka olivat tietenkin täynnä ihania, polttavia ja voimakkaan tuoksuisia nokkosia. Sitten oli kädet ja jalat nokkosihottumaa täynnä, sattui ja kutisi, mutta äiti hoivasi ja levitti niihin rasvaa. Näistä muistoista huolimatta nokkonen on hyvin ravinteikas ja monikäyttöinen villiyrtti, jota mielestäni jokaisen tulisi hyödyntää omassa keittiössä.
Tiesitkö, että nokkosien varsien kuiduista on aiemmin
tehty liina- ja alusvaatteita sekä säkkejä ja verkkoja. Myöhemmin meille tuttu
pellava on syrjäyttänyt nokkosen. Samoin kävi myös pinaatin kanssa. Vaikka
nokkonen on tunnettu jo Rooman valtakunnan ajoilta, pinaatin viljely syrjäytti
nokkosen. Tämä on mielestäni hassua, koska nokkosta kasvaa valtoimenaan joka
puolella ja ihan omatoimisesti ja nokkosen ravintoarvotkin hakkaavat pinaatin
ravintoarvot mennentullen.
Nuoria 10—15 cm nokkosia voidaan kerätä ja hyödyntää
kokonaisina. Nokkosen kasvaessa vanhemmaksi, kannattaa siitä hyödyntää lehdet
ja kukinnot. Nokkosia on kerättävä hansikkaat kädessä. Niiden poltinkarvat
kuitenkin tuhoutuvat murskatessa tai ryöpätessä. Nokkosta voi myös kuivata ja
murskata jauheeksi. Kuivaaminen on mielestäni kätevä tapa säilöä nokkosta ja
käyttää sitä pitkin vuotta ripauksena melkein joka ruokaan.
Polttavan kova sisältö
- A-, B-, C- ja K-vitamiini
- Pii
- Rauta
- Kalsium
- Magnesium
- Fosfori
- Klorofylli
- Mineraaleja
- Karotenoideja
- Rasvahappoja
- Välttämättömiä aminohappoja
- Antioksidanttisia ominaisuuksia omaavia polyfenoleita
- Nokkosen siemenet sisältävät A-vitamiinin lisäksi K1-vitamiinia ja jodia.
Nokkosen terveysvaikutukset
- Vastustuskyvyn lisääminen - Nokkonen
sisältää paljon ravintoaineita, mutta erityisesti paljon vastustuskykyä
lisäävää C-vitamiinia. Nokkosta pidetäänkin vahvistavana ja vastustuskykyä
lisäävänä kasvina.
- Hengitysoireiden helpottaminen - Nokkosta
on käytetty heinänuhan, astman ja kausiallergioiden hoidossa.
- Verensokerin alentaminen ja
verenpaineen tasaaminen - Nokkonen lisää hemoglobiinin ja
punasolujen määrää.
- Imettävien äitien maidonerityksen lisääminen
- Hiustenkasvun tehostaminen ja hiustenlähdön
ehkäiseminen - Nokkonen sisältää paljon piidioksidia eli silikaa ja
rikkä, joita hiukset tarvitsevat kasvaakseen.
- Ihon hoito - Aknen
lieventäminen, bakteeritulehduksien ehkäiseminen, haavojen paranemisen
tehostaminen ja ryppyjen muodostumisen ehkäiseminen.
- Kehon puhdistus - Nokkonen
on Nesteenpoistaja (diureetti) ja se edistää suoliston toimintaa ja
virtsan eritystä, sekä stimuloi munuaisten toimintaa ja poistaa virtsahappoja.
- PMS -oireiden helpottaminen ja kuukautisvuodon vähentäminen
- Eturauhasen liikakasvuun edullinen vaikutus
Miten nokkosta voidaan käyttää?
Nokkosta voidaan käyttää melkeinpä mihin ruokaan tahansa tai kuten pinaattia. Sitä voi lisätä muhennoksiin, keittoihin, pestoon, piiraisiin, smoothieen, vain mielikuvitus on rajana. Nokkosen siemeniä voidaan kerätä ja käyttää sellaisenaan ruoan lisukkeena tai smoothien tai aamupuuron päälle ripoteltuna. Nokkosta voidaan käyttää yrttihaudukkeena teen tapaan tai vaikka kylpy-yrttinä.
Nokkosta voi käyttää ryöpättynä tai kuivattuna. Itse suosin kuivausta, jolloin nokkosta on ympäri vuoden kaapissa. Kuivauksen voi suorittaa uunissa matalassa lämpötilassa tai saunassa jälkilämmöllä. Itse suosin kuitenkin kuivausta punotussa ja ilmavassa korissa tai roikkumaan ripustettuna.
Maitohorsma
Ihana, ihana ja vielä kerran ihana horsma eli rentun ruusu. Olisinpa jo aiemmin tiennyt, että horsmaa saa syödä. Horsman nuoret versot ovat parsamaisen rapeita, ja vielä myöhemminkin horsmasta voidaan hyödyntää sen lehtiä ja kauniita liloja kukkia.
Maitohorsman on uskottu lisäävän
lehmien maidontuotantoa, ja tästä se on saanutkin nimensä. Horsma on yleinen
palo- ja hakkuualueilla, mutta se koristaa myös runsain määrin tienvarsia.
Venäjällä metsiä kaadettiin ja kaskettiin juurikin horsman leviämisen toivossa.
Horsman lehtien keräys oli Venäjällä monelle pääasiallinen tulonlähde ja niistä
tehtiin kiinalaisen teen väärennöstä.
Hellivä sisältö
- Ravintokuitu
- Kalium
- Kalsium
- Fosfori
- Magnesium
- C-vitamiini
- Valkuaisaineet
- Karoteeni
Horsman terveysvaikutukset
Ennen horsman lehdillä ja kukilla
on hoidettu vatsatauteja ja vatsahaavaa sekä juurikeittettä on käytetty
kurlaukseen. Horsman kukkien ja lehtien sisältämät parkkiaineet supistavat
limakalvoja, puhdistavat haavoja ja tukahduttavat verenvuotoa. Horsmalla on
myös tulehduksia estäviä vaikutuksia.
Miten horsmaa voidaan käyttää
Käytä keväällä ja alkukesästä
nuoria horsman versoja kuten parsaa. Syö raakana tai paista voissa tai
oliiviöljyssä ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla. Silppua vanhempien
yksilöiden lehtiä salaatin joukkoon. Koristele loppukesästä jälkiruoat ja
salaatit hempeillä rentun ruusujen kukilla. Kukan vihreä sisus on kitkerämpi
kuin terälehdet.
Voikukka
Voikukka on siinä mielessä ihana
villiyrtti, koska siitä voidaan käyttää kaikki osat juuresta kukkaan ja sitä
esiintyy jokaisen takapihalla. Voikukka on kuitenkin näistä kolmesta se
maullisesti haastavin. Voikukassa on vahva kitkeryys. Koska ne leviävät ilman
pölytystä ja siemenet sisältävät paljon poikkeamia, Suomessa esiintyy yli 500
voikukan pikkulajia. Tästä lajirunsaudesta johtuen voikukkien makukin
vaihtelee. Lehdistä teräväreunaiset, rucolaa muistuttavat yksilöt ovat maultaan
paljon kitkerämpiä ja vahvempia kuin pyöreäreunaiset. Varjoisilla alueilla
kasvavat voikukat ovat vähemmän kitkeriä.
Aurinkoinen sisältö
- Ravintokuitu
- Kalsium
- Kalium
- Seleeni
- Rauta
- B6-, B2-, B1-vitamiini
- A-, C- ja E-vitamiini
- Karoteeni
- Inuliini
Voikukan terveysvaikutukset
- Sappirohto - Juuri
lisää sapeneritystä, edistää ruuansulatusta ja vahvistaa maksaa.
- Nestettä poistava rohto - Voikukan
aiheuttama nesteen poistuminen kehosta ei verota lääkkeiden tapaan kaliumvarastoja.
- Virtsaneritystä edistävä ominaisuus
- Lehtien sisältämät glykosidit, apigeniini ja luteoliini, vaikuttavat
virtsaneritystä lisäävästi.
- Kosmetiikassa
voikukkaa käytetään yrttinä, jonka ominaisuudet ovat puhdistavia ja
kirkastavia.
Miten voikukkaa voidaan käyttää
Voikukan lehtiä voidaan käyttää pinaatin tavoin ryöpättynä tai sellaisenaan salaatin tai kasvispatojen joukkossa. Nuoret lehdet ovat parhaimpia. Rasvaisuus, hapokkuus, suolaisuus ja makeus taltuttavat voikukan kitkeryyttä. Sotke voikukan joukkoon salaatinkastiketta, josta löytyvät nämä ominaisuudet. Myös voikukan rapsakoita varsia voi pilkkoa salaatin joukkoon. Voikukan lehtien joukkoon kannattaa aluksi pilkkoa raikasta jäävuorisalaattia, mikä osaltaan myös miedontaa vahvaa makua.
Voikukan kukkanuppuja voidaan paistaa pannulla tai säilöä ja käyttää kapriksien tavoin. Myös avautuneita kukkia voi syödä, joko sellaisenaan, salaatissa tai pannulla käytettynä. Kukkia tulee napsittua pihasta suuhun sellaisenaan. Niiden rakenne on ihanan kevyt ja pehmeä. Makea hunaja toimisi niiden kanssa aivan varmasti. Voikukasta voikin valmistaa myös ”vegaanista hunajaa” eli voikukkasiirappia.
Juurakkoa kannattaa poimia
alkukeväästä tai myöhään syksystä ennen routaa, jolloin juuri kerää itseensä
suuret määrät vararavintoa. Juurakko tulee pestä hyvin, viipaloida ohueksi ja
käyttää joko raakana tai keitettynä.
Vasemmalla kitkerämpi, teräväreunainen lehti ja oikealla miedompi pyöreäreunainen lehti
Lopuksi
Aika vakuuttavat ravintosisällöt
ja terveysvaikutukset, vai mitä! Haastan sinut kokeilemaan yhtä näistä
villiyrteistä, ja kerro toki kommenttikentässä, mitä siitä teit ja mitä pidit.
Jaan seuraavissa postauksissa muutamia reseptejä, joita itse sovellan näihin
ihanuuksiin. Seuraavaan kertaan 😊 – Jonna
Sivustoja ja lähteitä, joita postauksessa on käytetty:
- Luontoportti.com
- Arktisetaromit.fi
- Yrttitarha.fi
- Hortoilu.fi
- Organicfacts.net
- Arcticwarriors.fi
- Tallberg, S. 2021. Villiyrtti keittokirja. 10. painos. Helsinki: readme.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti